I am a Pacman Ghost. I like to hang around with friends, chatting, dancing, all that sort of thing. We don't appreciate outsiders, and do our best to discourage others approaching us. I enjoy occasionally wandering around randomly, and often find that when I do so, I get to where I wanted to be. What Video Game Character Are You?

Näin ajatteli Hermis klo 2/29/2004 11:30:00 ip. 0 viestiä

Pähkintää

Noniiin, seurantaviikkoja on nyt takana 3. Väliaikatietoina kerrottakoon, että tänä aikana olen syönyt keskimäärin 1700 kcal/vrk (tavoite 1900 kcal/vrk), tuhlannut liikuntaan ~300 kcalria /vrk ja kasvattanut keskipainoa 600 grammaa. Ei mikään järjettömän hyvä yhtälö, mutta yhtenevä syyskesän 2003 havaintojen kanssa. En nyt vieläkään paneudu tähän tämän tarkemmin vaan katsotaan ensin se viimeinenkin viikko loppuun. Mutta päänvaivaa aiheuttaa jälleen kerran päätös siitä kuinka tästä eteenpäin. Joka hemmetin kevät käyn läpi tätä samaa asiaa ja aina se on yhtä vaikeaa! Mieleni jakautuu yhtä vahvasti kahtaalle ja sisäinen kamppailu käy joka päivä kiivaana. Jonakin päivänä saatan jo kallistua tiettyyn suuntaan, mutta jo seuraavana taas toisaalle. Niin, kysehän on luonnollisesti massan lisäämisestä tai sen vähentämisestä. Erityisen vaikeaksi homman tällä kertaa tekevät nuo albumin kätköistä kaivetut vuoden 2000 kuvat. Tällöin olin mitä todennäköisimmin isoimmillani ja kovasti harmittaa tämä viime vuosina tapahtunut massan kato. Jos nyt käyn dieetille niin kato sen kun kasvaa. Jos taas lähden selkeästi lisämassan hakuun niin kesä siinä kunnossa tulee olemaan yhtä kärvistelyä; muut rantakunnossa, minä kesäläskeissä. Yak! Eipä paljoa houkuta... No mutta... joku päätös tässä on tehtävä ja se on tehtävä viikon kuluessa. Kombinaatiokaan tosin ei ole mahdoton.

Näin ajatteli Hermis klo 2/29/2004 01:10:00 ip. 0 viestiä

Muistoja Thaimaan reissulta

Kova on ikävä Thaimaan kirkkaisiin vesiin... Nyt ei auta muu kuin muistella täällä lumikinosten keskellä kuukauden takaisia tunnelmia valokuvien välityksellä. Kuvat olen ottanut Andamanin meressä mantereelta noin 50 km:n päässä sijaitsevan Similanin saaren vesissä (saari nro 8; Donald Duck bay). Enjoy...

Näin ajatteli Hermis klo 2/27/2004 11:39:00 ip. 0 viestiä

Tilapäinen mielenhäiriö

Jouduin tänään salilla jostain kumman syystä tilapäisen(?) mielenhäiriön valtaan. Joidenkin mielestä mielenhäiriöni saattaa olla jatkuvaa, mutta itse koen joutuvani olotilan valtaan vain satunnaisesti ja siksi en ole ollut kovin huolestunut siitä. Noh, tänään treenasin muuten raskaan pumppiviikon mukaisesti takareidet ja selän, paitsi että jostain hetken mielijohteesta vaihdoin suorin jaloin maastavedon tavalliseen maastavetoon. Eihän siinä mitään, maastaveto on oivallinen koko kehon liike, mutta itse en ole tehnyt sitä sitten vuoden 2001 lokakuun, jolloin irtisanoin yhteistyösopimuksen myöskin jonkinlaisessa mielenhäiriössä palkatun personal trainerin kanssa. Ennen personal traineria maastaveto kuului vakio-ohjelmaan, mutta pt:n mielestä tekniikkani oli niin päin mäntyä, että se piti pistää täysin uusiksi (itse en luonnollisestikaan ollut sitä mieltä, mutta koska olin maksanut itseni kipeäksi trainerista niin päätin myös, että homma hoidetaan just eikä melkein niinkuin asiantuntija (huom. ilman sitaatteja tällä kertaa ;)) sanoo). Tämän maastaveto-ohjauksen seurauksena tekniikkani sekosi todella enkä enää pystynyt suorittamaan liikettä sen paremmin vanhalla kuin uudellakaan tyylillä, joten jätin suosiolla koko liikkeen liikevalikoimasta pois. Ennen kuin sitten tänään tuli tämä älynväläys kuin sadepisara kirkkaalta taivaalta. Ilmeisesti nämä kaksi ja puoli vuotta ovat tehneet tehtävänsä, ja tekniikkasekoilu on unohtunut siiinä määrin, että pystyin lähtemään jälleen puhtaalta pöydältä vaiston varassa ja hyvinhän homma näytti onnistuvan; tekniikka on taas omasta mielestä kohdallaan, mihinkään ei sattunut, mikään ei tuntunut epämukavalta tai luonnottomalta ja homma meni vielä mukavasti perillekin. Olen tyytyväinen. Aika näyttää onko mielenhäiriö pysyvä.

Näin ajatteli Hermis klo 2/26/2004 06:42:00 ip. 0 viestiä

www.hermeliini.netin päivitys

Olen tänään päivittänyt Hermeliinin kehosivut nopeammin latautuvaan versioon. Jos jokin sivu vielä tökkii häiritsevästi niin mielelläni kuulisin siitä (hermis@hermeliini.net), kuten myös muista mokista (katkenneet linkit jne.). Vieläkään en suostunut kovin paljoa heikentämään grafiikan tasoa, mutta toivon, että homma pelittää jo näillä muutoksilla paremmin. Jos ei, niin keksitään sitten taas jotain!

Näin ajatteli Hermis klo 2/26/2004 05:59:00 ip. 0 viestiä

Jahas, Haloscanin ylläpitämä kommentointimahdollisuus joutui epäkuntoon. Mitäköhän ala-arvoista kommenttia sinne on taas yritetty lykätä? ;) Ei vaan, en tiedä mistä moinen johtuu, mutta toivon, että homma pelittää taas mahdollisimman pian, jotta pääsen jälleen lukemaan mielenkiintoisia läskikommenttejanne ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/25/2004 01:30:00 ip. 0 viestiä

Läski-ilta

Mitä jäi läski-illasta käteen? Paljon oli ihmisiä, erilaisia, keskustelemassa illan teemasta. Paljon käytettiin puheenvuoroja, erilaisia niitäkin, mutta mitä tästä lähes parituntisesta lähetyksestä jäi käteen... mieleen... ajatuksiin kummittelemaan? Ei niin yhtään mitään! Pelkkää pullamössöä koko lähetys, joka varmasti enemmän lisää monien ahdistusta ruokaa, liikuntaa ja itseään kohtaan kuin helpottaa sitä. Liikaa "asiantuntijoita" ja epäolennaista yhdessä tilassa, ja soppa on sen mukainen. Sakea. Ehkäpä vika onkin vastaanottajan päässä. Saattaa olla. Ehkä en kuitenkaan näinkin keho-orientoituneena ihmisenä kuulunut lähetyksen varsinaiseen kohderyhmään. Sanoma ei ainakaan saavuttanut minua tai sitten en vain ymmärtänyt sitä. Toivottavasti ne ymmärsivät, joita varten keskustelu ja "asiantuntijat" studioon oli järjestetty. Klo 22.35 kanava vaihtui maikkarin puolelle. Sinkkuelämää peittosi elämää suuremman läski-illan.

Näin ajatteli Hermis klo 2/24/2004 11:51:00 ip. 0 viestiä

TV-vinkki

Tänään klo 21 TV2:lla Ajankohtainen kakkonen:

Läski-ilta!

Näin ajatteli Hermis klo 2/24/2004 03:32:00 ip. 0 viestiä

Dieetti- ja treenikuulumisia

On aika mennyt viime päivinä niin totaalisesti Hermeliinin sivuja värkätessä, että kuulumiset ovat jääneet vähän vähemmälle. Yritetäänpä hieman paikkailla tilannetta. Treenipuolella harjoitusmetodi on jälleen vaihtunut. Ensin oli siis kolme viikkoa lomaa ja sen jälkeen keskityin kolme viikkoa pitkiin sarjoihin palauttaakseni tuntuman salitreeniin parantamalla lomalla ruostunutta hermotusjärjestelmää (siis aivojen ja kohdelishasten välistä viestintää på finska). Tämä pitkien sarjojen jakso oli melkoista tuskaa alusta loppuun saakka. Esimerkiksi käyttämäni vastus oli jonkin verran kevyempää kuin syksyn vastaavalla jaksolla (jossa alla siis totaalilepoa 2 vkoa) eikä toistojakaan siitä huolimatta mennyt läheskään kaikissa liikkeissä yhtä montaa. Noh, tämä kunnon "romahtaminen" ihmetytti suuresti, varsinkin kun massajaksot ennen lomaa menivät ainakin voimallisesti putkeen. Sunnuntaina kävin tekemässä ensimmäisen raskaan pumppitreenin. Työstettävinä lihasryhminä olivat etureidet ja pohkeet. Jos nyt jälleen tehdään vertailua syksyn vastaavaan tilanteeseen niin yllätyksellistä kyllä, kaikki liikkeet sujuivat nyt paremmin kuin silloin (enemmän toistoja tai kuormaa). Esimerkiksi sekä pohjenousussa ja jalkaprässissä kokonaisvolyymin lisäys oli yli 15%. Jos tästä nyt vedetään jonkinlaisia johtopäätöksiä niin joko aloitin syksyllä turhan varovasti tai sitten voimataso on säilynyt keskipitkillä sarjoilla hyvin. Saattaa myös olla, että toi vaikea hermotusjakso juontaa voimatason noususta eli kun voima lisääntyy niin kestävyys huononee. Mitä sitten dieettiin tai varsinaisen dieettijakson alkamiseen tulee niin olen päättänyt jatkaa seurantavaihetta vielä kaksi viikkoa, jolloin saan seurantaa kokonaisen kuukauden kasaan. Voin kyllä tehdä jonkinlaisen väliyhteenvedon kun tuli luvattua kirjoittaa tästä seurantametodista. Seurantajaksolla pyritään siis määrittämään kehon energiatasapaino, jotta pystytään optimoimaan varsinainen dieetti. Jatkamiseen syynä ei ollut ainoastaan toi kokonaisen kuukauden kasaan saaminen vaan pyrin myös palauttamaan pumppitreenin ja kunnon ravinnon myötä lihaskuntoa. Voimahan näyttää olevan tallella, mutta lihakset ovat edelleen tyhjät ja koko jokseenkin mitätön. Paino huitelee jossain ihme sfääreissä, mutta en edelleenkään aio ottaa stressiä siitä. Syömiset ovat kuitenkin olleet järkevällä pohjalla eli todennäköisesti treeni, hiilarit ja kreatiini siellä palauttelevat kehon nesteitä kohdalleen. Noniin, olemme jälleen palanneet maailmankartalle.

Näin ajatteli Hermis klo 2/24/2004 09:43:00 ap. 0 viestiä

Hermiksen mustikkajogurtti

Laitanpa tässä muidenkin kuin itseni iloksi mainion ja terveellisen välipalareseptin, josta riittää syötävää lähes viikoksi. Noh, arkiviikoksi ainakin (=5 päivää). Hommaan et tarvitse muita välineitä kuin lusikan ja ison kipon, jossa on mielellään kansi jääkaapissa säilytystä varten. Sekoita siis seuraavat ainekset keskenään, anna maustua ja sulaa (mustikat jäisenä joukkoon) muutama tunti ja säilytä jääkaapissa se mitä et heti syö.
1 litra Valion rasvatonta maustamatonta A-jogurttia 250 grammaa pakastemustikoita 50 grammaa mantelirouhetta Ravintosisältö/100g/annos (~260g)

• proteiinit 4,5 / 11,7 g
• hiilarit 5,7 / 14,8 g
• rasvat 2,3 g / 6,0 g
• kuitu 0,9 / 2,3 g
• kcalrit 60,5 / 157,3 g

Näin ajatteli Hermis klo 2/24/2004 12:05:00 ap. 0 viestiä

Ääääh! Sitemeterin kanssa on jotain ongelmaa ja se jumittaa Hermeliinin kehosivujen avautumista. Toivottavasti homma korjaantuu pikapuoliin tai Sitemeterille tulee lähtö!

Näin ajatteli Hermis klo 2/23/2004 04:08:00 ip. 0 viestiä

www.hermeliini.net

Siellä on! Vihdoinkin! Ongelmakohtia varmasti vilisee, mutta korjaillaan niitä sitten vähitellen. Ainakin sivut latautuvat melkoisen laiskasti ekalla latauskerralla. Täytynee seuraavaksi keskittyä sivuston optimointiin. Itse en jaksa enää kahlata sivuja läpi joten kertokaahan mahdolliset vierailijat, jotta missä klikkaa. Eiköhän tässä ole jo aika panna maata... EDIT: Etusivun haku ei ainakaan toimi :/

Näin ajatteli Hermis klo 2/23/2004 12:44:00 ap. 0 viestiä

Duracellina luokses pompin

Huh, tehokas päivä takana! Aikaiset aamuheräämiset siis kannattavat; ehtii enemmän yhden päivän aikana. Tänään ehdin ensin Hermeliinin sivuja työstämään, sitten aamulenkille, joka sekin sujui varsin tehokkaasti maksimisykkeen kivutessa 218 lyöntiin minuuttia kohden. Okei, huijasin. Junarata tai jokin muu paranormaali ilmiö oli tämän sykelukeman takana. Anyway, sitten suihkun kautta kauppaan täyttämään tyhjän panttina seisovaa jääkaappia, hieman epäterveellistä aamupalaa nassuun (aurajuustosämpylä) ja takaisin sivujen kimppuun liikekirjastoa päivittämään. Ja sali kutsuu... ja viimeiset raastavat pitkät sarjat. Huomenna ryhdytäänkin taas TOSITOIMIIN!!! Tässä vaiheessa tuli päivän ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen mutka matkaan. Kuntosalin avainkortin lukija oli epäkunnossa eikä ristinsielua mailla halmeilla. Ensin tietysti epäilin omaa maksukykyäni, mutta seuraava mies oven takana vahvisti omalla avainkortillaan epäilykseni turhiksi. Rikki, särki, ei voi mitään! Äääh, PAKKO voida! Eihän lauantain kohokohtaa suosiolla jätetä väliin. Siispä muutama puhelinsoitto ja Sesam! Aukene! Ja aukenihan se :) Salilta kiireen vilkkaan mamman ruokapöytään, jossa tarjoiltiin niinkin eksoottista pöperöä kuin muusia ja nakkisoosia. Hyvää oli! Ei ole aidon kotiruoan voittanutta! Jaa, että mitäs "dieettiä" tämä tällainen on?! Lauantai on "karkkipäivä" eli se ainoa päivä viikossa jolloin syödään jotain ihan muuta kuin dieettimurkinaa. Lauantaina saa jopa jättää kalaöljyt pulloon odottamaan sunnuntaita. Ja jälkkäriksi laskiaspullaa, tietty! Äippäkin on vihdoin hiffannut tämän systeemin; koska laskiaissunnuntaina ja laskiaistiistaina EI voi syödä laskiaspullaa niin on se syötävä lauantaina. Esittelipä tuo vielä tyhjän kermapurkin vai mitä lie kasvirasvasörsseliä ollut, rasvaa VAIN 20% ilmoitettiin isoilla kirjaimilla purkin kyljessä. "Karkkipäivän" ainoa huono puoli on, että se ei vapauta taulukoinnista vaan jokainen laskiaspullanmurunen ja nakin pala joutuvat excel-taulukkoon aivan kuten kaikkina muinakin päivinä. Mitäs sitten? Ilta on edennyt rattoisasti jälleen sivujen parissa. Ja taitaapa tämä meno taas jatkua myöhään yöhön ellei silmissä pahasti sumene. Tehokasta lauantai-illan jatkoa ihmiset! ...mitä ikinä se sitten kunkin kohdalla tarkoittanee ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/21/2004 10:10:00 ip. 0 viestiä

Aikainen aamu

Noniin, tähän tämä taas meni. Viideltä heräilyä, tunti sängyssä levottomana pyörimistä ja nyt olen taas tässä. Sanovat, että iän karttuessa aamut aikaistuvat. Joko se nyt sitten alkoi? Vanhuus? Mene ja tiedä. Ehkä huomenna aamusta nukuttaa taas. Ja maanantaina viimeistään ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/21/2004 06:18:00 ap. 0 viestiä

Hiipuvia voimia

Uuuuuh... sivujen apdeittaus alkaa vähitellen käymään voimille ja vaikuttaa jopa yöuniin. No tietysti se vaikuttaa kun istuu puoli yötä koneen ääressä ja kun pääsee sänkyyn asti niin mieleen tulee taas tuhat uutta juttua, jotka pitää muistaa. Ja nämä tuhat uutta juttua sitten... ne kiusaavat koko loppuyön niin, että aamusta täytyy jo ennen kukonlaulua päästä takaisin koneen ääreen ennen kuin jutut unohtuvat ja muistuvat mieliin jälleen seuraavana yönä. Onneksi loppusuoralla ollaan jo. Todennäköisesti. Siis siinä tapauksessa, että en ikuisena perfektionistina jää viilaamaan kaikkia niitä pieniä ärsytyksen kohteita, joita muut eivät todennäköisesti edes huomaa. Yritän nyt kuitenkin edetä asenteella, että homma hoidetaan nyt näin ja viilataan sitten jälkeenpäin. Muuten ei valmista tule tekemälläkään... Salilla edelleen väännetään piiiitkiä sarjoja sopivilla painoilla. Kroppa näyttää ja tuntuu kamalalta. Odotan innoissani ja samalla kammoan pumppiviikon alkamista. Lihakset ovat edelleen tyhjät (no ei mikään ihme tällä treenillä!) ja voimat tipotiessään. Kauhistuneena mietin tänään tangon alla maatessani ensi viikkoa ja niitä 15-20 lisäkiloa, jotka tankoon pitäisi silloin ladata. Taitaa rimakauhu iskeä... Ojentajat tuntuvat olevan tämän hetken heikoin lenkki, joka ihmetyttää sikäli, että ne ovat olleet kohtalaisen vahvat. Treenasin tänään rintaa, olkapäitä ja ojentajia, eikä paljoa mieltä hivele kun punnerrukset tyssäävät ojentajiin. Noh, onneksi siihenkin on lääke keksitty ja sen lääkkeen nimi on etukäteisväsytys! Vaaka näyttää kamalia lukemia ja se ah, niin kaunis vatsakin on taas tipotiessään! Eipä kovin hyvältä tulevaa dieettiä ajatellen tämä tilanne näytä. Pohdimme tänään hieman myös dieetin kohtaloa tutun pt:n ja vakisalin omistajan kanssa. Tai lähinnä aikataulutuksesta oli puhetta... Mutta siitä lisää tuonnempana suuren dieettipohdinnan yhteydessä ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/19/2004 08:09:00 ip. 0 viestiä

Yllättävä yhteensattuma

Mielenkiintoista, että Valittujen palojen sivuille linkin etsinnän yhteydessä eksyessäni, huomaan, että uusimmassa numerossa teema on edelleen sama kuin edellisen postauksen muisteloissani: Kilot kuriin pysyvästi uudella ohjelmalla – kaloreita laskematta. Pelottavaa...

Näin ajatteli Hermis klo 2/18/2004 09:41:00 ap. 0 viestiä

Elämäni ensimmäinen dieetti

Tänään herätessä muistui jostain syystä mieleen elämäni ensimmäinen varsinainen dieetti. Tämä oli siis entisessä elämässäni, ennen aikaa salilla ja lenkkipoluilla. Päälaji oli tuolloin ratsastus ja hevoset, ja siihen elämään dieetti sopi melko loistavasti, koska aikaa ei tuhraantunut kotona syömiseen vaan senkin ajan sain kuluttaa onnellisena tallilla näiden suurten ja lempeiden (?) eläinten seurassa. Ikää oli tuolloin kertynyt jo kokonaiset 12 tai 13 vuotta (edit: tapahtui siis 20 vuotta sitten ;)). Dieettiohjeet löysin Valituista paloista. Jutun yhteydessä törmäsin ensi kertaa kaloreihin, vaikka niitä ei tarvinnutkaan laskea, koska lehdessä oli muistaakseni 3 esimerkkipäivää. Dieetti perustui kalorivaihteluihin ja ruokaa sai syödä "huikeat" 400, 600 ja 800 kcal vuorotellen. Muistaakseeni. 400 kcalrin päivään mahtui omena ja pari näkkäriä. Kouluruoasta piti luonnollisesti luopua. No laihtuiko tällä dieetillä? Kaipa sillä laihtui. En muista tarkalleen, mutta hämärä mielikuva kolmesta kilosta nousee mieleen. Kolmisen viikkoa dieettiä kesti. Onneksi ei enempää.

Näin ajatteli Hermis klo 2/18/2004 09:31:00 ap. 0 viestiä

Energiataso 110%

Ilmeisesti pitäisi olla useammin kipeänä, jos sairastelun seurauksena tulee tällainen energiapiikki, jonka tänään olen kokenut. Eilen selkätreeniä, tänään lyhyiden yöunien jälkeen aamulenkkiä ja iltapäivästä jalkatreeni, jossa vihdoin suoritustaso on palautunut normaaliksi. Joissakin liikkeissä jopa ylitin itseni (mm. jalkaprässi)! Hyvä minä! Tästä päivästä saan täydet pisteet! :)

Näin ajatteli Hermis klo 2/17/2004 04:23:00 ip. 0 viestiä

Vesisadetta

Vatsaoireet taitavat taas näillä näkymin olla mennyttä elämää. Ja hyvä niin. Eilen onnistuin jo syömään lähes 1800 kcal ja tänään vaakakin oli palannut tutun turvallisiin lukemiin. Tästä se taas lähtee! Tai lähti jo aamuseitsemältä kun olin niin innoissani lenkille lähdöstä, ettei uni enää muutaman tunnin horroksen jälkeen maittanut. Puoli yötä vietin jälleen Hermeliinin kehosivujen uusitun painoksen parissa. Melkeinpä tekisi mieli luvata, että viikonloppuna uuden ilmeen saanut sivusto lävähtää kaiken kansan nähtäväksi. Mutta en lupaa. Se tietää kuitenkin lisää ongelmia ;) Niin, siis innoissani muutamien ei-niin-aktiivisten-päivien jälkeen kirmasin lenkille. Innostus tosin lopahti jo alkumetreillä jäätävän kylmään vesisateeseen, joka näyttää nyt muuttuneen kauniimpaan muotoon hennoksi lumisateeksi. Minua odotti vuoden 2004 ensimmäinen lenkki vesisateessa! Eihän siinä vesisateessa sinänsä mitään kovin ihmeellistä ole, mutta helmikuinen ajankohta sotii rankasti omaa talvikäsitystäni vastaan. En kuitenkaan luovuttanut, vaikka alun kiihdytys kylmää vastaan kostautui lopussa. "Epäonnistunut vauhdin jako" konkretisoitui myös kuntoliikkujalle. Noh, edelleenkään en luovuttanut. En kai ole luovuttajatyyppiä... Hampaat irvessä juoksin joka askeleen siitä lenkistä, jonka olin alunperin suunnitellutkin juoksevani. Ja nyt on voittajaolo :)

Näin ajatteli Hermis klo 2/17/2004 09:28:00 ap. 0 viestiä

Oi niitä aikoja

Mistä tietää tulevansa vanhaksi? Siitä, että yhä useammin muistelee niitä vanhoja hyviä aikoja. Vanhat hyvät ajat tulivat tänään mieleen myös salilla. Kyllä meno oli toista 10 vuotta sitten. Parempaa. Kai. HC-salilla soi AC/DC ja miehet olivat MIEHIÄ; isoja köriläitä rumissa verkkareissa (samanlaisissa kuin minä vielä nykyäänkin ;)), jotka eivät turhia löpisseet. Väänsivät vaan rautaa naama punaisena, otsasuonet pullistellen miehekkäiden karjahdusten saattelemana. Hikeä oli joka paikassa; paidan etumuksessa, ilmassa, penkillä, pisaroina lattialla... Tänään meno oli toista. HC-salin puolella treenasin edelleen, mutta MIEHET puuttuivat. Sen sijaan mankassa räppäsi joku Pikku G tai Fintelligens, ilma oli sakeana teinitestosta (ja murkkuhiestä ;)), reisitaskuhousut roikkuivat polvissa ja jorinaa riitti vielä hulluna huutavan räppärin äänen päälle. Yritin epätoivoisesti keskittyä treeniin, mutta jatkuvasti oli joku "finninaama" jaloissa pyörimässä ja painot missä lie. Lähinnä siinä mihin sattuivat viimeisen sarjan loputtua uudelta uljaalta sukupolvelta jäämään. Ihmettelin, mitä helvettiä tämä porukka täällä tekee. Käyvät kai salilla. Nojoo, tällaistahan tämä on. Elämä kulkee eteenpäin ja fossiilin on vaan roikuttava mukana. Tai jäätävä suosiolla pois kärryistä.

Näin ajatteli Hermis klo 2/16/2004 03:46:00 ip. 0 viestiä

Yök!

Vatsa on edelleen omituinen ja yököttävä olo jatkuu. Onneksi olo on hieman parempi kuin eilen (aloitin antobiootit uudelleen), mutta liikunnat täytyy kyllä tältä päivältä unohtaa. Nyyh... Tämä vatsaoireilu nyt sekottaa muutakin kuin vain treenejä. Energiatasapainon seurantaviikothan ovat tässä työn alla, mutta luotettavaa tulosta on vaikea saada, koska syöminen on mitä sattuu eli erittäin vähäistä. Myöskään vaakalukemaan ei voi luottaa, koska nesteet ovat aivan varmasti päin honkia (tänään nätti 57,6 kg). Vatsa sen sijaan näyttää oikein kauniilta. Laiha lohtu. Ja katoavaa kauneutta.

Näin ajatteli Hermis klo 2/15/2004 05:00:00 ip. 0 viestiä

Lisää itkua ja hammasten kiristystä

Aamupahoinvointi onkin venähtänyt koko päivän kestäväksi yököttäväksi oloksi, enkä enää ole niinkään varma, että aiheuttajana on Lariam. Olotila on jokseenkin samanlainen kuin lomalta palattuani. Olisikohan vatsapöpö voinut aktivoitua uudelleen...? Fiksuna lääkeaineiden vastustajana jätin tietysti antibioottikuurin viimeksi kesken heti kun oireet helpottivat, ja nyt mietin, jatkaako laatikossa makaavien pillereiden popsimista. Huoh... koko päivä (viikonloppu?) mennyt suteen... Toivottavasti huomiseksi helpottaa ettei tarvitse salisuunnitelmia pistää uuteen uskoon. Ärrrrsyttävää :/

Näin ajatteli Hermis klo 2/14/2004 10:16:00 ip. 0 viestiä

Itku pitkästä ilosta

Tässä tapauksessa tosin lyhyestä. Edellisen viestin jälkeen reitti kulki jälleen pikapikaa vessan kautta sänkyyn. Nyt olen jälleen tässä ja taistelen kaikin voimin seuraavaa pahoinvointiaaltoa vastaan. Lähtö on lähellä.

Näin ajatteli Hermis klo 2/14/2004 01:33:00 ip. 0 viestiä

Aamupahoinvointia

Voihan itku! Monta tuntia tehokasta "työaikaa" olen tänä aamuna hukannut yllättäen ilmantuneen pahoinvoinnin kourissa. Tämä on ensimmäinen testi kykenenkö jo johonkin järkevään tai pystynkö yleensäkään olemaan vertikaaliasennossa. Ainakin viisi kertaa on pahoinvointiaalto heittänyt mut takaisin peiton alle, josta sitkeästi olen yrittänyt jälleen raahautua koneen ääreen. Eiliset sössimiset harmittavat vieläkin ja haluaisin päästä jällleen tositoimiin. Olen syitä etsivä ja selityksiä vaativa ihminen, joka epätoivoisesti haluaa ja yrittää ymmärtää syy-seuraussuhteita. Miksi? on melko usein käytetty sana sanavarastossani. Ja tänä aamuna kysymys kuuluu:"Miksi olen pahoinvoiva? Miksi oksettaa niin julmetusti ja päässä pyörii kuin pahimpina krapula-aamuina 15 vuotta sitten?" Vastauksen luulen, uskon ja epäilen löytyvän malarialääkityksestä. Eilen illalla oli toiseksi viimeisen tabletin vuoro. Ensi viikolla otan sitten viimeisen. Onneksi tänään EI ole salipäivä. Ja ilokseni istun yhä tässä ruudun edessä :) Hyvää Ystävänpäivää niille, joille se jotain merkitsee.

Näin ajatteli Hermis klo 2/14/2004 12:49:00 ip. 0 viestiä

Turhautuminen purettu

Työkaluongelmat ratkaistu. Ainakin toistaiseksi, kunnes taas jostain ilmestyy uusi ratkaisematon ongelma. Eihän tähän ongelmaan tuhrautunut kuin 3 tuntia, 26 minuuttia ja jokunen sekunti päälle. Hermeliinin kehosivujen päivitys jatkukoon!

Näin ajatteli Hermis klo 2/13/2004 10:38:00 ip. 0 viestiä

Turhautumista

Voiko mikään olla turhauttavampaa kuin nettisivujen väsääminen silloin kun työkalut eivät toimi ja näyttöön pongahtaa virheilmoitus toisensa perään? Vastaus: Ei.

Näin ajatteli Hermis klo 2/13/2004 07:09:00 ip. 0 viestiä

Kohtalo puuttuu peliin

Näin ajatteli Hermis klo 2/12/2004 05:32:00 ip. 0 viestiä

Pipo päässä pakkasella...

... ja salilla! Olen siis tehnyt ensimmäisen pipohavainnon salilla! En tiedä saiko Ollin kommentti vain silmäni aukeamaan, mutta aivan oikeasti havahduin tänään ensikertaa pipopäiseen treenariin. Kylmyydestä tuskin oli kyse, koska minä tarkenin aivan mainiosti topissa. Muutoinhan tuo näytti aivan tavalliselta parikymppiseltä miehenalulta T-paitoineen ja Adidas-tyyppisine verkkareineen. Vain silmille vedetty pipo erotti jannun muusta saliporukasta. Hymyilin hälle leveästi :)))

Näin ajatteli Hermis klo 2/12/2004 04:21:00 ip. 0 viestiä

Onpa mielenkiintoista...

..., että näin harva on osunut salille samaan aikaan ns. ikävien tai ärsyttävien tyyppien kanssa. Tai ainakin saliympäristössä ikävästi käyttäytyvien tyyppien kanssa. Ei kai tässä auta muu kuin vetää johtopäätös, että sali-ihmiset ovat kaikki kovin mukavaa kansaa. Hmmm... tai sitten Hermeliinin ajatuksia lukevat jotkut muut kuin salilla viihtyvät ihmiset ;). Niin tai näin, palaan aiheeseen jossain vaiheessa kun se taas on ärrrrsyttävän ajankohtainen tai jos niitä kommentteja vielä vaikka jokunen tippuu. Elämme ja odotamme. Toinen mielenkiintoinen havainto liittyy seurantavaiheen ruokavalioon. Tavoitteena on siis saada 1900 kcal päivässä laadukasta ruokaa popsittua. Kolme päivää on nyt takana ja yllättäen jokaisen päivän saldo kieppuu 1750 kcalrin tienoilla. Enempää ei vaan ilman tunkemista uppoa, joten tyydyn nyt tähän ja odottelen josko se ruokahalu syödessä kasvaisi. Proteiinit ovat edelleen kohdallaan, rasvat jäävät hiukan ja hiilarit kaikkein eniten alle tavoitteen. Paino on pysytellyt 58 kilon paikkeilla siitäkin huolimatta, että kreatiini on jäälleen 3 viikon paussin jälkeen mukana kuvioissa. Toistaiseksi siis näin. Ensi viikolla ehkä toisin.

Näin ajatteli Hermis klo 2/11/2004 10:06:00 ip. 0 viestiä

Mistä tietää...

..., että pissi alkaa nousta salilla päähän?!

Näin ajatteli Hermis klo 2/10/2004 05:51:00 ip. 0 viestiä

Jalkatreeniä maksimisykkein

Noniin, toinen loman jälkeinen jalkatreeni suoritettu. Meno on edelleen tahmaista, josta kertoo myös treeninaikainen syketaso; keskisyke 143 (normaali lenkkisyketaso 145-150) ja maksimisyke 186 eli 2 sykäystä sykemittarin määrittämän maksimin YLÄPUOLELLA, heh! Tämähän kertoo vain siitä, että sykemittarin määrittämään maksimisykkeeseen ei ole luottamista. Mutta koska tahmainen meno jatkuu niin tänään syntyi myös päätös jatkaa pitkiä sarjoja vielä yhden kierron ajan ennen kuin aletaan taas tositoimiin. Tavallaan mälsää, mutta omaksi parhaaksi kuitenkin. Teinpä taas salilla muutamia havaintoja siinä treenin lomassa kun odottelin sykkeen asettumista taivaista jälleen maanpinnalle. Kiinnittäkää nyt hyvät ihmiset huomiota siihen liikerataan niiden painojen sijaan!!! Voiko olla mitään typerämmän näköistä kuin iso mies vääntämässä kick-backia SUORIN käsin?! Kick-backhän on ojentajaliike eikä siinä paljoa tricepsi liiku kun kättä heilutellaan suorana kohden lattia ja kattoa. Takaolkapää ja osa yläselän lihaksia sen sijaan saa kyllä tälläkin metodilla osansa, mutta näidenkin lihasten harjoittamiseen löytyy monta parempaakin liikettä kuin kyseinen. Toinen samankaltainen tapaus, jokseenkin hyvin paljon yleisempi, johon tänään kiinnitin jälleen kerran huomiota on hauiskääntö tangolla KOUKISTETUIN käsin. Eri liike, mutta sama vika päinvastoin kuin edellä kuvaamassani kick-backissä. Kyllähän siinä tietysti on hauiskin jonkinlaisessa staattisessa jännityksessä kun käsiä heilutellaan tangon jatkeena eteen ja taakse samassa asennossa, mutta huomattavasti enemmän hyötyä kyseisestä liikkeestä on kun käsiä vuoronperään suoristetaan ja koukistetaan. Ja tämä EI nyt sitten tarkoita lukkosuorille käsille. Onneksi siellä salilla useimmiten sattuu myös jotain mukavaa kaiken ärsyttävänkin keskellä. Tänään se mukava tapahtuma liittyi aikaan, jota elin 20 vuotta sitten. Tapasin salilla entisen musiikinopettajani, joka yllättäen muisti KOKO NIMENI! Siinä sitten yritimme muistella muita luokkatovereita ja "ope" sanoi, että "Kerros nyt muutamia sellasia riiviöitä! Ne jää helposti mieleen!". Heh, no muutamia riiviöitä saimme kaivettua esiin muistin sopukoista ja jatkoimme treeniä tahoillamme, kunnes minä aloin miettimään, että mistä ihmeestä se mun nimen muisti... Eikä muuta kun kysymään, koska asia jäi vaivaamaan. Olinko minäkin siihen aikaan yksi RIIVIÖISTÄ?! Sain vastauksen. En ollut.

Näin ajatteli Hermis klo 2/10/2004 05:41:00 ip. 0 viestiä

The beach

guest star: Hermeliini ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/09/2004 10:31:00 ip. 0 viestiä

Ohi on

Eka "dieettipäivä" alkaa olla pulkassa. Hyvinhän tässä on selvitty! Päivän saldona proteiinit kohdallaan, hiilarit 30 g alakantissa, rasvat 10 g alakantissa ja tätä myöden myös kalorit reilut 200 tavoitteesta miinuksella. Ja lenkki näyttää mittarin mukaan vieneen 315 kcal mennessään. Parannettavaa? Lisää sapuskaa! Hmmm... taidankin aloittaa heti; omena on poikaa! Ja 65 kcalria lisää :) P.S. Ei hätää, numerotietoa en aio jakaa päivästä toiseen. Edellinen vaan menestyksekkään ensimmäisen päivän kunniaksi. Josko viikkoyhteenvedon sitten väsäis...

Näin ajatteli Hermis klo 2/09/2004 10:03:00 ip. 0 viestiä

Dieettikauden avajaiset

Today is THE day! Tänään julistan kevään 2004 dieettikauden virallisesti avatuksi! Ai mikä hemmetin dieetti se on kun syö 1900 kcal/vrk? No se on dieettikauden ensimmäinen vaihe, joka näillä näkymin kestää seuraavat kaksi viikkoa. Dieetti sananahan ei välttämättä viittaa laihdutuskuuriin vaan ruokavalioon, ja ruokavalio se 1900 kcalriakin silloin on, kun kaikki sapuskat punnitaan ja kirjataan tunnontarkasti excel-taulukkoon. Joo, tämä on sellainen jo perinteeksi muodostunut avaus, jonka tarkoituksena on siistiä ruokavaliota, saada ravintoaineiden suhteet kohdalleen ja ennen kaikkea määrittää nykyinen kehon energiatasapaino. Tässä vaiheessa olisi suorastaan tyhmää heittää ravintokalorit 1400:n tuntumaan, kun keho on edelleen tauon jäljiltä heikoilla. Seuraavat kaksi viikkoa siis syödään hyvin ja palautellaan kuntoa ja voimia kroppaan. Aamu alkoi paitsi heraproteiinilla, kreatiinilla ja taulukoinnilla niin myös aamulenkillä. Hiukan tota lenkille menoa epäröin, koska mittari näytti muutaman pakkasasteen enemmän kuin mitä hlökohtainen pakkasrajani on. Mutta sitten iski ällötys omaa huonoa kuntoa kohtaan, joten romppeet niskaan ja baanalle! Eihän se kunto mihkään istumalla nouse, lenkkiä siihen tarvitaan! Eikä toi keli oikeastaan niin paha ollut;vienoa lumisadetta, lumen narskuntaa tossujen alla ja paikoitellen hyytävää viimaa, josta selvisin painamalla leuan tiukasti rintaa vasten. Silmat valuivat silti, ja nenä siinä ohessa. Hiljalleen lönköttelin vakiokierroksen peruskestävyyttä hakien. Olo jälleen melko ok, mutta sykemittari yhä asiasta toista mieltä. Keskisykkeeseen 2 pykälää edellisestä lenkistä lisää (160, ou mai gaad..) siitäkin huolimatta, että kilometriaika oli lähes puoliminuuttia edellistä enemmän. Emme luovuta.

Näin ajatteli Hermis klo 2/09/2004 11:22:00 ap. 0 viestiä

Uncle Ben`s puffi

Näin ajatteli Hermis klo 2/08/2004 05:50:00 ip. 0 viestiä

Dieetti -04... tai ei sittenkään

Tänään OLI se päivä, jolloin PITI julistaa kevään -04 dieettikausi virallisesti avatuksi. Näin ei nyt kuitenkaan tule tapahtumaan, koska sössin päivän ruokailut pahemman kerran juhlahumussa. Tai en nyt tiedä sössinkö oikein viimesen päälle, mutta palat voileipäkakkua, kinuskikakkua ja kuivakakkua eksyivät kahvikupposen painikkeeksi. Ja koska inhoan yli kaiken epätarkkuuksia niin musta on parempi jättää koko päivä taulukoimatta kuin heittää lonkalta jotain ravintoarvoja ja energiasisältöjä. Salin olen sentään hoitanut tänään suunnitelmien mukaisesti. Selkä otettu jälleen haltuun näin loman jälkeen. Eiköhän tämä taas tästä ja onneksi on päivä huomennakin! ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/08/2004 04:37:00 ip. 0 viestiä

Blogeja ja lenkkeilyä

Lisää blogimaailman hullutuksia ja kategoriointia; kysymystesti, jonka perusteella "Hermeliinin ajatuksia" rinnastetaan blogiin nimeltä "Tiramisu".

Mikä blogi sinä olet?

Näin ajatteli Hermis klo 2/07/2004 05:50:00 ip. 0 viestiä

Kehonrakennuksen vuoden 2003 SM-kisat tänään TV2:lla klo 16.15. 10 minuutin päästä siis ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/07/2004 04:05:00 ip. 0 viestiä

Blogimaailma

Noin viikko sitten ymmärsin olevani osanen suurempaa ja hienoa (?) kokonaisuutta, blogimaailmaa. Nyt olen viikonpäivät toipunut järkytyksestä, tutustunut blogimaailman ihmeellisyyksiin ja muodostanut vähitellen omaa käsitystäni tästä omituisesta virtuaalimaailmasta, jossa suuri hupi tuntuu olevan mm. muiden blogien arvostelu. Noh, ei kai siinä mitään, sana on Suomen maassa vapaa ja sallii myös minun kirjoitella näitä typeriä, kehokeskeisiä juttujani tänne kaiken kansan nähtäville. Mutta, mutta... mikä ihme tässä jutussa nyt häiritsee? Varmasti tämä oma tietämättömyys osaltaan saa mut ärtyneeksi, mutta myös se, että tietämättäni olen kuulunut jonkinlaiseen akateemisesti koulutettujen wanna-be-kirjailijoiden yhteisöön, jotka kilpailevat paremmuudestaan usein tyhjänpäiväiseen paskanjauhantaan keskittyvien blogiensa kävijämäärien perusteella. Poikkeuksiakin toki löytyy ja olenpa minäkin saanut koottua oman Päivän pamaukseni. Minähän en ole mikään kirjailija, en edes wanna-be sellainen, vaan ainoastaan yksinkertainen bodarin heitukka (tai wanna-be sellainen), joka yrittää kertoa omasta kieroutuneesta elämäntavasta siitä kiinnostuneille tai sitä ihmetteleville. Tämä on myös oiva tapa dokumentoida omaa "uraansa", varsinkin nyt kun dieettiä taas jälleen kerran pukkaa päälle. Nojoo... ehkäpä tämä purkaus oli tyhjänpäiväinen omasta näkövinkkelistä katsottuna, mutta myös keino tehdä selväksi, että vaikka "Hermeliinin ajatuksia" listataan Pinserin blogilistoilla niin en ole täällä siitä syystä, vaan vaikuttimeni ja tavoitteeni ovat täysin toisaalla. Toisaalta, en aio myöskään blogiani listalta poistattaa ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/07/2004 12:25:00 ip. 0 viestiä

Pätemisentarvetta(ko?)

Hyvät ihmiset, jos teitä salilla jokin askarruttaa niin kyselkää ihmeessä mieltä kaihertavista asioista, paitsi ohjaajilta, niin myös kanssatreenaajilta! Itse olen hyvin otettu tällaisissa tilanteissa ja autan mielelläni. Pätemisentarvettako? Vai pelkkää auttamisen iloa? Se on kai toisarvoinen asia siinä tapauksessa, että apua tarvitseva sitä saa ;) Ymmärrän tietysti myös sen, että aina ei ole helppoa lähteä kyselemään ehkä jonnin joutavilta tuntuvia juttuja keskittyneenä treeniään suorittavalta ja treenatun näköiseltä henkilöltä. Ja tietysti täytyy katsoa sopiva tilanne milloin menee kenenkään treeniä "häiritsemään". Kesken sarjaa tuskin kannattaa yrittää kysyä mitään, mutta sarjatauolla voi tiedustella, liikeneekö hetki. Omasta mielestäni paras hetki on ennen tai jälkeen treenin, mutta en missään nimessä pahastu jos kysyjiä ilmaantuu paikalle muulloinkin. Osaan kyllä hienovaraisesti ilmaista milloin ei sovi ja lupaan palata asiaan heti tilaisuuden tullen. Eilen sain ilokseni olla avuksi eräälle henkilölle, joka rohkaistui kysyäkseen vatsalihastreenistäni ja musta tämä oli todella hienoa! Keskustelu avattiin sillä, että hlö kysyi kuinka treenaan kylkiä tai vinoja vatsalihaksia. Kerroin mitä liikkeitä käytän ja millä tekniikalla liikkeet suoritan. Tämän jälkeen kävimme tekniikan ihan käytännössä pikaisesti läpi ja kehotin häntä kokeilemaan muutamia liikkeitä ja valitsemaan niistä itselleen sopivimman (mieluisimman). Olin todella iloinen, että asia tuli puheeksi, koska kyseinen henkilö on harjoitellut salilla jo useamman vuoden, mutta tekniikka on selkeästi hakusessa useissa liikkeissä liian suurien painojen vuoksi. Vinoja vatsarutistuksia hän kertoi tekevänsä lähes sata molemmille puolille sarjaa kohden. Itse saan rutistettua 20-25 toistoa kylkeä kohden. Pysäytystekniikalla ja hitailla alaslaskuilla tosin ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/06/2004 09:58:00 ap. 0 viestiä

Tuskaa...

Kyllä viime päivät ovat jälleen kerran olleet niitä tuskaisempia treeniuraniaikana. Olisikohan sittenkin pitänyt aloittaa harjoittelu jälleen kerran hieman varovaisemmin..? Vaikka enpä tiedä, olisiko tämä olotila ollut sen kummoisempi. Lihaksisto sai kaiketi riittävästi lepoa lomalla ja on nyt täysin shokkitilassa arjen alettua. Lenkeistä ei ole tarvinnut haaveillakaan, tokkopa vielä edes huomenna. Mutta tuskaa ei esiinny ainoastaan treenatuissa jaloissa ja pakaroissa vaan myös salilla. Tänään ensimmäistä kertaa rintaa, olkapäitä ja ojentajia, ja aina vaan ihmetyttää tämä tuskan määrä. Tuskallinen treeni kaikinpuolin ja kertakaikkiaan! Jo ensimmäistä sarjaa (penkki) minipainoilla vääntäessäni ajattelin, että koska tämä hulluus loppuu ja pääsen kotiin. Hulluus loppui kestettyään tasan yhden tunnin kolme minuuttia ja 41 sekuntia. Ja uskokaa tai älkää, jokainen sekunti oli liikaa. Mutta, lopussa kiitos seisoo ja treenin jälkeen saatoin onnitella itseäni ei-niin-hyvästä-suorituksesta. Pläääh.... Kestävyys on tipotiessään. Vai ahnehdinko sittenkin liikaa painoja? Tuskin. Syyskuussa samassa tilanteessa, samalla ohjelmalla ja samoilla painoilla meni liikkeessä kuin liikkeessä viitisen toistoa enemmän. Revi tästä sitten inspistä kevään harjoitteluun ja dieettiin, RÄYH! Oli siellä salilla tänään muutakin kuin tuskaa. Osasinkin jo odottaa kisakyselyitä ja tänään tuli sitten ensimmäinen "Oletko kisoihin menossa?". Tai ihan sanatarkalleen ilmaisu oli "Harjoitteletko kisoja varten?". Tai ei nyt ihan noinkaan, koska kysymys tehtiin englanninkielellä. Ironista koko välikohtauksessa oli se, että tapasin tyypin toista kertaa (ekan kerran toissapäivänä) eli hän ei todellakaan ole nähnyt kehoani MISSÄÄN "kunnossa". Toisaalta, kun tämän jälkeen tutkin itseäni peileistä hieman tarkemmin niin saattoihan siitä kuvajaisesta syntyä mielikuva pitkään dieetillä riutuneestä fitness-kilpailijasta, joka on keskittynyt enemmän solariumissa loikoiluun kuin punttien vääntämiseen. Lihakset ovat täysin tyhjät, mutta erottuvat kuitenkin kohtalaisesti. Varsinkin treenatessa. Kiitos siis ennen kaikkea hyvän värin. Vatsa taitaa olla ainoa kohta, jota kehtaan itse katsoa häpeilemättä ;). Tuskaa siis myös peilin edessä!

Näin ajatteli Hermis klo 2/05/2004 07:08:00 ip. 0 viestiä

Blogin uusi ilme

Laitan tässä vähitellen blogia uuteen uskoon eli nou hätä, jos sivu näyttää kummalliselta; jotain puuttuu tai jotain on liikaa, väärän värisenä, kokoisena ja täysin väärällä paikalla. Näitähän sattuu, mutta mielelläni ottaisin kommenttia tai meiliä vastaan, jos omituiset jutut toistuvat päivästä toiseen (ei koske tekstin sisältöä ;))

Näin ajatteli Hermis klo 2/04/2004 09:44:00 ip. 0 viestiä

Mysteerinen lippalakki

Vielä jäi iltapäiväisen salitreenin tiimoilta ihmetyttämään sellainen asia, että miksi NAINEN pistää päähänsä kuntosaliharjoittelun ajaksi LIPPIKSEN? Miehillä asia on jotenkin luonnollisempaa, koska monet peittävät lippiksellä harvenevan hiuskuontalon paljastaman päänahkansa. Tai ainakin näin olen asian itse tulkinnut. Ja tämä EI ole mikään yleistys. Ehkäpä lippiksen käytölle sisätiloissa löytyy jokin muukin järkevä selitys. Tai monta selitystä. Sen sijaan naisten lippiksen käyttö on itselleni vielä toistaiseksi täysi mysteeri... Ja sitten vielä hyväksi havaittu, itse kokeiltu ja toimivaksi luokiteltu vinkki, kuinka tutustua helposti ja nopeasti salin uusiin tulokkaisiin (joissakin tapauksissa konkareihin ;)). Ole AVUTON! Tai ainakin esitä sellaista. Apu ei ole kaukana. Niin, tämä on sitä naisnäkökulmaa ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/03/2004 09:42:00 ip. 0 viestiä

Back to the gym!!!

Operaatio "Back to the gym!" ensimmäisestä vaiheesta selvitty! Eihän tuo mitään ruusuilla tanssimista ollut... Se oli itseasiassa järkyttävän tuskaista vääntöä, josta osaltaan kertovat myös huikeat sykeluvut. Yli 95% maksimisykkeestä ei ollut mitenkään epätavallinen näky ranteessa. Mutta joo, jalat väännetty ja rinnalla jatketaan kunhan huominen tässä välissä levätään. Eli eli... kovasti olisi tarkoitus hermotuspuolta parannella, mutta taitaapa olla tämä viikko vielä jonkinmoista pelleilyä. On se vaan ihme ja kumma kuinka nopeasti lihaskunto (ja muukin kunto!) heikkenee. Ei auta, että tahkoat aerobista, lihaskuntoharjotteita olisi hyvä ja järkevää pitää edes jossain määrin aina ohjelmassa. Lomallakin. Tämä oli kyllä tiedossa, mutta miten ihmeessä se pääsikään loman alkupäivien jälkeen unohtumaan..? Viimeksi syyskuussahan näiden samojen asioiden parissa tuskailin. Oppi ei kaiketi mennyt perille ;) Tuntemukset ovat tänään täysin yhteneväiset tuon em. viestin kanssa. Hmmm... niin ja kuka sanoo, ettei vastustreeni nosta sykkeitä?! Ja pah, varmasti nostaa kun tilanne vaan on oikea. Tällä tarkoitan tässä tapauksessa yhdistelmää treenitauko + pitkät sarjat kevyillä painoilla. Eli keho.netissäkin kritisoidut (?) pienet painot ja pitkät sarjat kunniaan!!! Ovat ne tarpeen veteraanillekin, ja uskokaa tai älkää, pahalta tuntui! Statistiikkaa: - aikaa kului 1 h 20 min (lämmittelyt ja venyttelyt mukana) - kaloreita paloi S410:n mukaan 594 kcal (aktiivisuus middle) - keskimäärin syke pyöri 138 lyönnissä minuuttia kohden - maksimisyke kohosi usemapaan otteeseen 184 lyöntiin minuutissa - toistoja tuli tehtyä 25 sarjaa kohden - ja sarjojen välillä lepäsin keskimäärin 3 min

Näin ajatteli Hermis klo 2/03/2004 04:43:00 ip. 0 viestiä

Rusketusraidat

Kaikki on katoavaista. Niin myös viimeisinä lomapäivinä niin upelta näyttänyt lähes koko kehon rusketus (Thaimaassa ei juurikaan nautita auringosta yläosattomissa ja nudistirannalla en vieraillut, joten pöksytkin oli pidettävä jalassa ;)). Nyt se niin kaunis rusketus hilseilee lattialle ja valuu nahan riekaleina viemäristä alas. Muistutan lähinnä pilkullista kiinanharjakoiraa (ks. kuva) vaaleanpunaisine täplineni. Tästä saan osalta syyttää itseäni, koska onnistuin jotenkin aurinkosuojista (sk.30-15-8) huolimatta polttamaan itseni paikoin, mutta eniten syytän tätä Suomen julmaa ilmastoa (ja keskuslämmitystä), joka saa ihoni näyttämään 20 vuotta enemmän elämää nähneeltä kuin mitä se oikeasti on. Koko matkan aikana en tarttunut muuhun kuin aurinkorasvapurkkiin, mutta täällä ei edes jatkuva ihon rasvaaminen pelasta tilannetta. Harmillista kerrassaan. Tänään on suunnitelmissa "Back to the Gym!" -projekti. Saas nähdä onnistuuko ja jos onnistuu, niin kuinka onnistuu. Ja pitkähihainen paita päällä tietty. Näin vältetään mahdolliset minusta johtuvat sydänkohtaukset ja muut vammat ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/03/2004 10:50:00 ap. 0 viestiä

This is...

Näin ajatteli Hermis klo 2/02/2004 07:41:00 ip. 0 viestiä

Aamulenkki

Tänään, tasan klo 6 aamulla se sitten alkoi ja vieläpä oikein mukavissa tunnelmissa. Enpä ole aikoihin käynyt näin aikaisella aamulenkillä, mutta mikäs siinä kun sitä ollaan jo ennen viittä tikkana pystyssä. Oi näitä aikaeron ihanuuksia! Keli oli mitä mainioin; pakkasta nelisen astetta, ei tuulta eikä tuiskua. Ajoittain hankaluuksia aiheuttivat ainoastaan auraamatta jääneet osuudet ja lumivallit, joiden yli pompin kuin Arto Bryggare aikoinaan. Tai no, vähän sinne päin... Lenkki oli melkoisen erilainen kuin mihin olen viimeisten viikkojen aikana tottunut. Thaimaassa ei tarvinnut aamulla kurkkia ensin mittariin ennen kuin alkaa vetämään lenkkirompetta niskaan. Siellä tiesi verhoja avaamatta, että lämpöä on lähemmäs 30 astetta ja aurinko nousee tuossa tuokiossa tehden lenkistä uskomattoman selviytymiskisan. Tämä luonnollisesti rajoitti lenkin ajankohtaa alkavaksi joko klo 6.30 aamulla tai klo 18.00 illalla. Myöhästyminen aamulenkiltä puolella tunnilla kostautui välittömästi; ranta jolla juoksin kylpi jo polttavassa auringon paahteessa ja juoksu muuttui tuskalliseksi alta aikayksikön. Mitäs näitä muita eroja olikaan, paitsi tuo lämpö ja pukeutumispuoli. Noh, tänään ei tarvinnut ladata litraa vettä mukaan lanteille. Ihmisiä ja autoja oli tänään enemmän liikkeellä kuin Thaimaan viidakkorannalla, jossa useimmiten ei näkynyt ristinsielua missään. Saatoin kuvitella olevani Pakarang Beachin yksinoikeutettu valtias! Juoksualusta oli myös erilainen; lenkki kulki selkeästi kevyemmin tänään lumisella alustalla kuin pehmeämmällä hiekalla. Täällä lenkkiin tuo vaihtelevuutta myös mäkinen maasto. Ranta oli täysin tasamaata noin 75 metrin leveydeltä aamusta laskuveden aikaan. Thaimaassa ei myöskään kuiva pakkasilma kivistänyt loppumatkasta kurkkua, eikä räkä valunut nenästä pitkin leukaa rinnuksille. Oli näitä varmasti muitakin eroja, mutta ennen kaikkea koin juoksemisen täällä kylmässä helpommaksi kuin tuskallisen kuumassa, vaikkakin kosteassa ilmastossa. Harjoituksen puutetta voisi sanoa joku. Olen äärettömän onnellinen, että vihdoin pääsin korkkaamaan virallisen kevätkauden. Ainakin lenkkeilyn osalta. Salitreenit antavat vielä odotuttaa, mutta päässä vilisee jos jonkinmoista suunnitelman tynkää. Tänään alkaa ruokavalion osalta nollaviikko, jonka avulla määritetään nykyinen painotaso. Tänä aamuna vaaka pysytteli vielä tiukasti alta 58 kilon, mutta edelleen veikkaan, että salitreenien myötä numerot hilautuvat lähemmäs 58,5 kiloa. Vatsatauti väistyi eilen lopullisesti, mutta vain tehdäkseen tilaa silmätulehdukselle :(

Näin ajatteli Hermis klo 2/02/2004 09:17:00 ap. 0 viestiä

Lomasapuskaa

Mitä harrastelijabodari syö lomalla täysin vieraassa maassa ja normaalioloista poikkeavassa ruokakulttuurissa? Mielenkiintoinen kysymys, jota aina itse pohdin matkalle lähtiessä. Kuinka pitää huolta riittävästä proteiinin saannista? Tämä lienee se visaisin ongelma. Tähän ongelmaan törmäsin myös Thaimaan reissulla, jossa helposti tuli puputettua pelkkää hiilaria. Ensimmäisinä päivinä tutustuin hotellimme ruokatarjontaan (hotelli sijaitsi siis in the middle of nowhere eli matkaa lähimpään, peräti 350 asukkaan kyläkeskustaan oli ~20 km), jonka jälkeen tein valintani. Tämän jälkeen homma olikin helppoa; jokseenkin samat sapuskat löytyivät lautaselta päivä toisensa jälkeen. Mutta mitä sieltä lautaselta sitten löytyikään? Proteiinipatukoita? E-hei! Vaikka ennen lomaa tein mielessäni selkeät suunnitelmat syömisen (ja liikunnan) suhteen, niin kun lomalle pääsin, niin sitten tosiaankin lomailin! Ensimmäisinä päivinä vaivaisivat tunnontuskat, mutta vähitellen niistäkin viidakon rennossa ilmapiirissä pääsin ja loma saattoi todella alkaa. Ennen lomaa tekemäni suunnitelmat unohtuivat täysin... Sitten ruokalistan pariin. Seuraavassa listaus siitä, mitä lomapäivinä tuli suuhun tungettua. Ilmeisesti ei kuitenkaan mitään kovin vaarallista, koska edelleen hengissä ollaan (vatsavaivatkin ovat väistyneet), eikä niitä ylikilojakaan päässyt kertymään. Noh, liikunta oli tosiaan jotain aivan muuta kuin kotimaassa. Tai ehkä sitä olisi parempi kutsua liikunnan sijaan arkiaktiivisuudeksi (ei autoa, tietsikkaa, telkkaa...) AAMIAINEN klo 8-9 * 2 palaa paahtoleipää * kurkkua * tomaattia * satunnaisesti paprikaa ja porkkanaraastetta * kolmen munan munakas, jossa täytteenä juustoa, tomaattia ja kinkkua * lasillinen tuoremehua * kuppi teetä * pannukakku vaahterasiirapilla halk. 10 cm * vehnäpulla * muffinssi * hedelmämix; ananasta, melonia, pomeloa LOUNAS klo 15-16 * kuppi nuudeleita * satunnaisesti pala paahtoleipää * Pringles perunalastuja 5-6 kpl * satunnaisesti pala suklaata (Hershey`s valkoinen suklaa, jossa keksimuruja) * hedelmää; mangoa tai piranjaa tai mandariinia * tölkki light cokista PÄIVÄLLINEN klo 20-21 * alkuruoka; salaatti tms. * pääruoka; lihaa, kalaa tai kanaa; vihanneksia; perunaa tai riisiä * jälkiruoka; pala kakkua * vesipullo 0,6 l MUUTA * 3-4 litraa pullotettua vettä __________ Muutama esimerkki päivällisestä (asettamalla osoittimen kuvan päälle näet tekstimuodossa mistä ruoka-annoksesta on kyse) esim. 1 esim. 2

Näin ajatteli Hermis klo 2/01/2004 07:23:00 ip. 0 viestiä

Elämä on yhtä tajuamista

Tehdäänpä tässä nyt sitten kerrankin oikein julkinen tunnustus, joka kertoo siitä, kuinka valveutumaton ihminen olen. Vasta tänään, siis yli puolen vuoden blogeilun jälkeen, tajusin olevani osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Kuulun tietämättäni jonkinlaiseen blogiyhteisöön, ja blogiosoitteeni, jopa listasijoitukseni löytyy kaikenmoisilta sivuilta. Tästä minä olen siis ollut autuaan tietämätön kirjoitellessani lähinnä liikunta- ja ravintokeskeisestä elämästäni nettiin. Suuri anteeksipyyntö niille, jotka ovat tänne paremmankin henkisen ravinnon toivossa eksyneet. Mitään elämää suurempia ajatuksia näiltä sivuilta ei siis löydy vaan nämä ovat kiinteä osa Hermeliinin kehosivuja, joilta voi siis tarkistaa, millaisessa ajatusmaailmassa ajatukseni ja tämän blogin anti noin pääsääntöisesti pyörii. Täytyypä jossain vaiheessa lisätä hieman descriptionia blogille ;) Kiitos tästä tämän hetkisestä valveutuneisuuden tilasta kuuluu Kirjailijaelämälle ja sitä kautta edelleen Pinserille ja kaikille Pinserin listaamille blogeille. Tajusin viimein mistä tässä on kyse. Blogin tulevaan sisältöön tämä tajuaminen tuskin mitenkään vaikuttaa. Meno jatkuu siis kutakuinkin entisellään, kunhan motivaatio jatkaa kehon muovaamista taas löytyy jostakin aivojen syövereistä. Tällä hetkellä näytän tulevan aivan loistavasti toimeen ilman treenaamista ja ravintokontrollia :p . Vieroitusoireet olen toki kärsinyt ;)

Näin ajatteli Hermis klo 2/01/2004 01:17:00 ip. 0 viestiä