Olen lisännyt "Hermeliinin ajatuksia" blogiin nyt myös mahdollisuuden kommentoida viestejä. Eli jos haluat kommentoida jotakin viestiä niin klikkaa viestin lopussa näkyvää "Ei kommentteja / Kommentti / Kommentit (x)" linkkiä ja jätä viestisi.
Näin ajatteli Hermis klo 1/31/2004 09:17:00 ap.
0 viestiä
Vatsatauti alkaa hellittämään ja olo kohentua sen myötä, jee! Ehkäpä se elämä tässä vielä löytyy... ja palaa raiteilleen. Tällä hetkellä vuorokausirytmi on melkoisen sekaisin verrattuna siihen, mitä se aiemmin on ollut. Edellispäivänä nukuin suurimman osan vuorokaudesta ja nyt rytmi on asettunut sellaiseksi, että nukkumaan käyn klo 21 ja herätys on klo 4.30, aamupuuro 5.30 (norm. 9.30-11). Harvemmin sitä tulee lauantaiaamusta noustua ylös vapaaehtoisesti jo ennen viittä. Mutta kokemus tämäkin!
Tullista piti kertomani. Ensimmäistä kertaa jäin siis Suomen tullin haaviin. Tai jäin ja jäin, eihän multa virallisesti mitään ylimääräistä matkatavaroiden penkomisesta huolimatta löytynyt. Tai ainakaan en joutunut mitään maksamaan eikä multa takavarikoitu mitään. Tilanne kuitenkin ärsytti siinä vaiheessa suunnattomasti johtuen kahden vuorokauden valvomisesta ja vatsakipuisena aivan järjettömän pitkältä tuntuvasta ja vaikeasta lentomatkasta, jota värittivät jatkuva huonovointisuus, äkkilähdöt vessaan ja jonkin sortin paniikkikohtaus, kun tajusin, että lentoa ja sietämätöntä oloa oli jäljellä vielä tuntikaupalla enkä voinut tehdä asialle yhtään mitään! Hetken verran jo epätoivoissani harkitsin hätäuloskäynnin avaamista, mutta onneksi tilanne rauhoittui kun pääsin seisoskelemaan avarampaan tilaan uloskäyntien viereen. Oloa eivät luonnollisesti yhtään helpottaneet ikävät turbulenssit ja se, että ennen lähtöä koneesta hävisivät sähköt, jolloin lentodata piti ladata uudelleen ja äkillinen matkustajan infarktitapaus.
No joo, mutta siitä tullista. Edellisten tekijöiden lisäksi raivostuttavaa oli oma kehosta ja pukeutumisesta johtuva leimautuminen. Eli hyvin selväksi tuli, että tulli etsi hallustani kiellettyjä lääkeaineita, johon luonnollisesti viittasivat kehon olemus (hihaton paita matkalaukkuaulassa, jonne tullilla siis näkyvyys) sekä kehonrakennukseen viittaavaa vaatetus (Arnold Classicin collage ja Davidin V-takki). Kysyivät mitä ostoksia olin suorittanut ja kun vastasin, että en juurikaan mitään teetettyä jakkupukua ja talvitakkia lukuunottamatta niin kaikki matkatavarat (2 isoa laukkua, kaulapussi ja 2 käsimatkatavaralaukkua) komennettiin läpivalaisuhihnalle. Tämän jälkeen pyydettiin avaamaan epäilyttävät laukut ja esittelemään epäilyttävät esineet, joihin kuuluivat lääke- ja meikkilaukut sekä karkkia sisältäneet laukut. Suurimmaksi epäilyn kohteeksi joutuivat M&M- ja Skitles-karkkipussukat (useita 100 g ja 50 g pusseja), joita ei sentään avattu, mutta tarkistettiin, että ne olivat avaamattomia.
Okei, siinä tilanteessa olin raivoissani, mutta nyt muutama päivä tapahtuneen jälkeen olen miettinyt asioita uudemman kerran. Itse olen siis kiellettyjen lääkeaineiden käyttöä vastaan ja juuri näinhän laitonta käyttöä pyritään ehkäisemään. Veikkaanpa, että jos joku muu selkeästi kehonrakennusta harrastava henkilö olisi silmieni edessä joutunut vastaavaan tilanteeseen niin olisin pitänyt sitä täysin oikeutettuna ja hyvänä asiana. Ja ehkäpä tarkistuksen loukkaavuutta kohdallani lisäsi se, että itse olen nimenomaan lääkeaineiden vastustaja, jonka siis pitäisi olla kaikille itsestään selvää. Myös tuikituntemattomille tullimiehille ;)
Mutta joo, loppu hyvin, kaikki hyvin enkä edes joutunut maksamaan tuontiarvon ylittäneistä tavaroista tullia, joten tyytyväinen tässä kaiketi pitäisi olla. Mutta silti jokin jäi kaihertamaan...
Näin ajatteli Hermis klo 1/31/2004 08:27:00 ap.
0 viestiä
EI tai ainakin se tuntuu hyvin vaikealta. Olen aivan "naatti" enkä saa mitään aikaiseksi, vaikka tekemistä olisi yllin kyllin. Ajatukset ovat edelleen Thaimaan elämässä ja arkirutiinit tuntuvat ylitsepääsemättömän vaikeilta. Kaupassa pitäisi käydä ja se jos jokin tuntuu tällä hetkellä vastenmieliseltä. Matkalaukut lojuvat avoimina ja sekaisina keskellä olohuoneen lattiaa. Teettämäni vaatteet olen sentään saanut parvekkeelle tuulettumaan. Hmmm... tai sain ne sinne jo heti eilen, mutta vielä en ole saanut niitä sieltä kaappiin. Syöminen on hankalaa, eikä ainoastaan vatsataudista johtuen vaan muutenkin; ei oikein tiedä mitä söisi tai mitä pitäisi syödä. Lomalla syöminen on ollut äärettömän helppoa eikä kauppa-asioilla ole tarvinnut juurikaan päätä vaivata. Aamulla valitsee seisovasta pöydästä mitä mieli tekee ja niin paljon kuin vatsa vetää. Päivällä kumoaa kupillisen nuudeleita ja illalla istuu ala carte -pöytään, jossa käytännössä tarvitsee valita syökö tänään lihaa, kanaa vai kalaa. Alku- ja jälkiruoat ovat kiinteät. Ja siihen vielä 3-4 litraa vettä päivän mittaan. Helppoa, eiköh? Entä sitten liikunnat? Lomalla liikunnat sujuivat jokseenkin itsestään. Ainoastaan aamun juoksulenkki vaati valmisteluita. Muutoin koko päivä oli käytännössä yhtä liikuntaa; uintia, merenrantakävelyä, aarteiden etsintää, peseytymistä, iltakävelyä... ja satunnaisesti melontaa, snorklausta, viidakkovaellusta. Kotimaassa en ole liikunnalle juurikaan ajatuksia tuhlannut, mutta ehkäpä se tästä kun vatsavaivat väistyvät ja unirytmi asettuu jälleen kohdalleen. Punttitreenin aloittaminen reilun kahden viikon totaalilevon jälkeen tuntuu jokseenkin vastenmieliseltä. Niin vaan jäivät etunojapunnerrukset ja leuanvedot lomalla tekemättä ;) Painosta en ole ottanut lomalla juurikaan stressiä, vaikka jossain vaiheessa huomasin bikininarujen uppoavan entistä syvemmälle lantioon ja selkään. Hieman asia tietysti harmitti, mutta ei niin paljoa, että olisin sille tehnyt jotain. Tänään kävin vaa`alla ja ilokseni sain huomata, ettei mitään katastrofaalista ole lomaviikkojen aikana ainakaan painopuolella tapahtunut. Toki asiaan vaikuttaa myös lihastreenin puuttuminen ja viime päivien heikko syöminen sekä vatsavaivat. Niin, se tulos oli tasan puoli kiloa alempi kuin ennen lomaa. Asia kuitenkin korjaantunee kunhan elämä lähtee jälleen jossain vaiheessa käyntiin. Luvassa lomaan liittyen vielä juttua ainakin Suomen tullista, jonka kynsiin jouduin kotimaahan pahasti vatsavaivaisena ja pitkästä lennosta ja kahden vuorokauden valvomisesta uupuneena.
Näin ajatteli Hermis klo 1/30/2004 11:58:00 ap.
0 viestiä
Kotomaassa ollaan jälleen (to 29.01.04 klo 02.45), ja valitettavasti oikein mojovan vatsataudin kera. Lisää kuulumisia kunhan olo kohenee ja saan kaikki tärkeät hoitamattomana lojuneet asiat kuntoon. C U soon!!!
Näin ajatteli Hermis klo 1/29/2004 09:02:00 ap.
0 viestiä
Paratiisi on loytynyt etelaisen Thaimaan viidakkorannoilta!!! :)
Näin ajatteli Hermis klo 1/18/2004 02:31:00 ip.
0 viestiä
...what a wonderful world... Uuuuh, kerrassaan aivan upea lenkkisää!!! Viitisen astetta pakkasta, ei tuulta ja jalkojen alla ohut lumikerros pehmentämässä askelta. Tällaista talvea ei tarvitsisi kaukomaille karkuun lähteä. Mutta harvoinpa vaan on tämä säätila näin suotuisa. Siinäpä taisi nyt mennä sitten viimeinen lenkki ennen lentoon lähtöä. Ihan mukavasti meni, nyt kun olen taas ymmärtänyt tiputtaa hieman vauhtia. Viikkoon en ole lenkille kerennytkään vaan olen tehnyt aerobiset treenit (3 kpl) salilla stepperöiden ja kuntopyöräillen. Seuraavan lenkin saankin toivon mukaan vetäistä topissa ja shortseissa pitkin valkeaa hiekkarantaa. Huh, jännitys käy jo aivan sietämättömäksi! Tiistaina siis lähden matkaan ja pysyn poissa ainakin seuraavat kaksi viikkoa. Toivon, että löydän jostain halvan internet-yhteyden, josta pääsen laittamaan kuulumisia kotio päin. Myös tänne. Mutta jos ei niin sitten ei. Lomalla aion nauttia täysin siemauksin auringosta ja lämpimästä merivedestä. Aion siis ihan oikeasti vaan lomailla; maata päivät pitkät rantahietikolla ja pulahtaa hierontojen välillä viilentävään veteen. Aion myös syödä hyvin sikäli mikäli se nyt ylipäätään on mahdollista. En ole thai-ruuan ylin ystävä, mutta kaipa siellä kunnon steakiakin saa. Hotelli sijaitsi ennakkokäsitykseni mukaan keskellä viidakkoa, joten sapuskat lienevät suurelta osin hotellin tarjontaa (puolihoito). Noh, jotta homma ei nyt kuitenkaan ihan lomailuksi menisi niin suunnitelmissa on myös aamuiset hölkkälenkit, joita varten hommasin jopa juomavyön. Kuvittelen, että hotellista löytyy myös jokin fitness room, ja jos ei, niin siinä tapauksessa täytyy hieman käyttää mielikuvitusta. Punnerrukset ja vatsat onnistuvat hyvin rantahietikolla ja kaipa sieltä jokin oksa löytyy, joka meikäläisen painon kestää leukoja vedellessä. Voimaharjoittelu ei kuitenkaan ole mikään ykkösjuttu, mutta jos nyt hieman saisi lihaskuntoa pidettyä yllä, jotta ei tarvitse taas nollasta lähteä kun arki koittaa. Viidakkovaellukset olen myös ajatellut sisällyttäväni ohjelmaan ja tietysti uintikeikat hoitavat liikuntapuolta omalta osaltaan. Jooh, eiköhän tästä ihan hyvä lomakeikka saada aikaiseksi kunhan selviän vaan kunnialla tosta ikävän pitkästä lentomatkasta. Tosiaan, huomenna vielä viimeinen salitreeni (ja statistiikat projektiin) ja eiköhän se ole sitten siinä! Mukavaa talven jatkoa ihmeiset!
Näin ajatteli Hermis klo 1/11/2004 03:02:00 ip.
0 viestiä
Tossa viime viestissä intoilin positiivisesta voimakehityksestä ja olenpa tämän jälkeen ryhtynyt sanoista tekoihin eli viime kuukausien osin huimaakin voimakehitystä voi nyt tarkastella jalkojen osalta prosenttitaulukoista. Lisää taulukoita tulee kunhan saan treenit tehtyä ;) Viime viestin jälkeen kirjoitin myös juttua siitä, miksi nyt "vaahtoan" tästä voimasta, koska se kuitenkin on mulle toisarvoinen seikka, ja hyvin harvoin tulee edes pidettyä nk. voimakautta, jossa tavoitteena on nimenomaan voiman lisääminen (enemmän ja lyhyempiä sarjoja). Tämä viesti hävisi kuitenkin bittiavaruuteen ja siksi yritän palailla asiaan nyt uudemman kerran. Pidempään harjoitelleet varmasti ymmärtävät, että voiman lisääntyminen ei ole niin itsestäänselvää kuin usein luullaan. Ensimmäisten harjoittelukuukausien, jopa vuosien aikana muutoksia tapahtuu suhteellisen nopeassa tahdissa. Jatkuvasti saa olla lisäämässä toistoja tai vastusta ja peilikuvassakin muutos on aivan silmin nähtävää. Mutta valitettavasti tuo kehitys vähitellen hiipuu ja jopa pysähtyy pitkiksi ajoiksi. Treenipainot vakiintuvat ja sitä on tyytyväinen kun saa edes joskus muutaman toiston yli tavoitetoistojen. Ja sitten on tietysti välillä myös niitä jaksoja kun treenipainot lähtevät syystä tai toisesta auttamattomasti laskuun. Tällöin kannattaa tietysti miettiä missä vika ja ryhtyä välittömättömästi toimenpiteisiin ellei kyse ole tieten tahtoen itse aiheutetusta trendistä esim. dieetistä. Itselläni treenipainot ovat olleet jo vuosia kuta kuinkin samassa. Mitä nyt pieniä ja välillä vähän suurempiakin notkahduksia on tapahtunut pakollisten taukojen myötä. Ohjelmien vaihtaminen tietysti vaikuttaa vastuksen määrään, mutta jos nyt tässä tapauksessa verrataan samanlaisia ohjelmia keskenään. Jos treenipainot nousisivat jatkuvasti tasaiseen tahtiin niin valehtelematta nostaisin penkistä jo ainakin tuhat kiloa! Noh, näin asia ei kuitenkaan ole ja siksi olen erittäin positiivisesti yllättynyt viime kuukausien aikana tapahtuneesta kehityksestä. Keho siis selkeästi reagoi käytössäni olevaan ohjelmaan ja sehän on hienoa se! Ja erityisen hienoa se on tietysti tällä kituruokavaliolla! Eli tuo on nyt se pointti miksi tätä voimakehitystä hehkuta: keho reagoi harjoitteluun, jolloin tiedän olevani oikeilla jäljillä ja tekeväni jotain "oikein". En ole kuitenkaan suorittanut voimaa painottavaa ohjelmaa ja siksi voin varovasti, huom. hyvin varovasti, olettaa jotain tapahtuneen myös lihasmassan puolella. Ei mitään dramaattista, koska paino ei ole noussut, jos ei nyt laskenutkaan tiukemmasta ruokavaliosta huolimatta. Mitään dramaattistahan ei tässä vaiheessa enää tapahdu ellei avuksi ota "korkeampia voimia". Ja noin muutoinkin lihasmassa ei missään vaiheessa ja millään normaalilla konstilla räjähdä käsiin vaan kehitystä tapahtuu vähitellen, jonka vuoksi harjoittelun tulee olla paitsi säännöllistä niin myös projekti, joka vaatii pitkän tähtäimen suunnitelman. Voimia!!!
Näin ajatteli Hermis klo 1/07/2004 06:03:00 ip.
0 viestiä
Ja treenit kulkee! Kyllä vaan näin on ja olen jokseenkin ihmeissäni tästä ilmiöstä. Mitä tarkoittaa, että treenit kulkee? Tässä tapauksessa sitä, että vastusharjoittelu saa mielen aivan uusiin sfääreihin, tuloskehitys (kuorman osalta) on yllättävän positiivinen ja treenit menevät perille, eivätkä vain perille, vaan menevät perille juuri sinne minne pitääkin. Viime aikoina on tuntunut ihmeen vaikealta lähteä salille. Syynä lähinnä kiireet opinnoissa ja omat projektit, joista on välillä vaikea irrottautua. Tuntuu, että on yksinkertaisesti niin paljon tekemistä, ettei aika vaan riitä kaikkeen. Tästä huolimatta olen itseni sinne salille treenipäivinä raahannut, ja yllätys, yllätys, kun sinne saakka pääsee ja aloittaa lämmittelyt niin ääni kellossa muuttuu täysin. Tiedän, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja jonkinlainen hurmos valtaa mielen kun suihkin intensiivisesti liikkeestä toiseen. Mieltä nostattaa luonnollisesti myös se, että treenit sujuvat hyvin, usein jopa yli odotusten; tuntuma harjoitettavassa lihaksessa on kohdallaan, voin käyttää enemmän kuormaa kuin olin ajatellut tai toistoja menee kaavailtua enemmän. Hieno fiilis, näin yksinkertaisesti sanottuna. Tuloskehitys kertoo myös siitä, että jotain on tullut tehtyä oikein eli uudet painoennätykset paukkuvat kerta toisensa jälkeen, vaikka kyseessä ei ole ns. voimakausi enkä muutenkaan ole kovin vastusorientoitunut. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tavoitteena ei ole saada tietty määrä rautaa ylös vaan ennen kaikkea saada tietty tuntuma kohdelihakseen. Itse asiassa tämä massan lisäämiseen tähtäävä treenijakso on mennyt niin hyvin, että ajattelin mahdollisesti jakson loputtua julkaista jonkinlaisen laskelman, josta selviää kuinka paljon vastusta olen viime viikkoina pystynyt lisäämään. Olen siis toteuttanut periaatteessa (mukana omat sovellukset) Pauliina Taluksen "lanseeramaa" harjoitusmenetelmää, jossa raskaat ja raskaat pumppiviikot vuorottelevat pidempinä, 3 viikkoa kerrallaan kestävinä jaksoina. Aikaisemmin tällaisen massatreenin makrosykli on ollut neljä viikkoa tyyliin raskas, raskas pumppi, raskas, palauttava tai 2 x raskas, raskas pumppi, palauttava. Nyt aloitin kahden viikon hermotusjaksolla, jota seurasi kolmen viikon raskas pumppi. Tähän väliin pidin yhden palauttavan viikon ja jatkoin sitten kolmen viikon raskaalla jaksolla ja heti perään kolmen viikon raskas pumppi, joka siis nyt on juuri meneillään tai viimeistä viikkoa aloittelen. Tähän väliin tuleekin nyt pari viikkoa lepoa, kun lähden matkalle ja sieltä palatessa aloitan todennäköisesti koko kierron alusta (hermotus). Eli koko kierron pituudeksi tulee tällä jaksolla 14 viikkoa (Pauliinan mallissa 17 vkoa). No sitten, mitä tarkoittaa, kun treeni menee perille? Kohdallani se tarkoittaa sitä, että tuntuma jo treenatessa on kohdelihaksessa hyvä eli tunnen kuinka lihas työskentelee ja väsyy rasituksessa. Se tarkoittaa myös sitä, että kohdelihas kipeytyy merkittävästi harjoittelua seuraavina päivinä, mutta palautuu kuitenkin suhteellisen nopeasti mahdollistaen treenaamisen neljä kertaa viikossa. Näillä nyt käytössäni olevilla harjoitusmenetelmillä olen onnistunut "kipeyttämään" merkittävästi myös sellaisia lihasryhmiä, joiden kipeäksi saattaminen on aikaisemmin tällä samalla tasolla ollut hankalaa. Näitä lihasryhmiä ovat olkapäät, hauis, takareidet ja kattavasti koko selän alue. Etureidet, pohkeet, ojentajat ja rinta kipeytyvät itselläni helposti. Olen tässä pari päivää pohtinut syitä tähän ilmiöön löytämättä kuitenkaan oikein mitään järkevää selitystä. Todennäköisesti syy löytyy treeniohjelmasta, joka on siis sopivan vaihteleva ja sopii itselleni erinomaisesti. Toinen positiivisesti vaikuttava seikka on luultavasti se, että takana on pitkä treeniputki ilman ei-toivottuja taukoja (flunssat, matkat, kiireet yms.). Ja kolmanneksi haluaisin tuoda jälleen kerran esiin aerobisen harjoittelun saliharjoittelun tukena. Tämä on varmasti kohdallani merkittävin muutos aikaisempiin vuosiin verrattuna. Mielelläni olisin hakenut selitystä myös ravintopuolelta, mutta se on tällä syömisellä jokseenkin turhaa. "Tällä syömisellä" tarkoitan yritystä tiputtaa kehon rasvoja. Täytyy vaan ihmetellä, että kuinka homma toimisikaan, jos tähän vielä lisättäisiin riittävästi energiaa tarjoava ruokavalio!
Näin ajatteli Hermis klo 1/04/2004 02:34:00 ip.
0 viestiä
Hermeliinin kehosivuille pääsee nyt myös osoitteesta www.hermeliini.net .
Näin ajatteli Hermis klo 1/03/2004 02:25:00 ip.
0 viestiä
Taas on saatu vuosi päivitettyä uudempaan. Se on sitten vuosi 2004! So..? Niin, mihinkäs se vuoden vaihtuminen ihan oikeasti vaikuttaakaan? Vuosiluku kirjoitetaan hieman eri tavalla ja... no hinnat usein kallistuu... ja... Eipä nyt heti tule mieleen muita konkreettisia muutoksia, joita uusi vuosi tuo tullessaan. Monille se kuitenkin on eräänlainen "merkki", merkki tehdä tai ainakin YRITTÄÄ tehdä muutoksia elämässä. Ja aika usein nämä muutosyritykset liittyvät ravintoon ja liikuntaan, joka näkyy salien ja jumppien tungoksessa. Tosin usein vain hetkellisesti, kuten jo viimeksi kirjoitin. Itselleni vuoden vaihtuminen ei aiheuta suuria mullistuksia tänä vuonna. Homma jatkuu kuten ennenkin, mutta vuoden vaihtumisesta yli 10 vuotta sitten saan kiittää nykyistä elämäntapaani. Tie on ollut pitkä ja on jalostunut tässä vuosien varrella, mutta päivääkään en vaihtaisi pois! Tai no... onhan noita pettymysten täyteisiä jaksojakin matkalle mahtunut, joita en ehkä aivan välttämättä olisi halunnut läpikäydä. Ehkäpä nämä vaikeat ajat ovat kuitenkin olleet tarpeellisia... Ainakin ne opettivat arvostamaan omaa kehoa ja terveyttä ylitse muiden. Opettivat, että terveyttä on turha riskeerata omin päin, kun sen saattaa hetkessä menettää muutenkin. Kesä tulee kohisten ja yleensä tässä vaiheessa on jo ollut selvät sävelet kuinka sitä kohti treenien ja ravinnon puolesta mennään. Tällä kertaa en ole tehnyt suunnitelmia keväälle johtuen varmaankin piakkoin edessä olevasta lomareissusta, joka on monellakin tapaan ikäänkuin jonkinlainen turn point. Suuria päätöksiä on edessä kuinka jatkaa elämää eteenpäin. Ja oikeastaan näistä päätöksistä on kiinni myös nämä kehoon liittyvät asiat; kuinka jatkaa treenejä ja mihin asettaa tavoitteita. Joten eipä kiirehditä. Tammikuun lopulla Suomeen palatessani saatan jo olla paljon viisaampi. Toivottavasti olen. Yhden lupauksen olen itselleni vuoden vaihtuessa tehnyt. Aion korjata mitä pikimmiten syksyn kiireiden myötä repsahtaneen kehonhuoltopuolen. Tämä tarkoittaa lisää venytyksiä ja säännöllistä käyntiä urheiluhierojan hoitopöydällä. Olkoon koko kehon hieronta 2 kertaa kuukaudessa tavoitteena ja vähintää yksi kerta pakollinen! Hienoa alkanutta vuotta Sinulle! Tee tänä vuonna tavoitteistasi totta ;)
Näin ajatteli Hermis klo 1/01/2004 03:00:00 ip.
0 viestiä
Bodyduilding at any level is a sport of few embellishments. You step into a circle of light, and you do your best to tell your story with the body you have worked so hard to transform into a vehicle worthy of the message you are trying to convey. But what the audience sees is never more than the end of an often long and difficult struggle. How often we forget that behind every so-called "body beautiful" is another story, hidden and intensely personal, a story which, while in many ways heroic, is not always as beautiful as the body it helps to create.
-unknown-
