No updates!!!
WannaBe BB won`t be updated before my TOS will be okay and over, and I hopefully will be able to continue "my career" as a wannabe bodybuilder again. What`s going on in my life can be read in my temporary blog "Elämäni Hermeliininä" (My life as a Hermeliini). The blog will be mainly in Finnish. Sorry guys....
*****
En siis aio päivittää WannaBE BB -blogia ennenkuin
TOS -vammani on poistunut kurjistamasta elämääni ja estämästä täysipainoitteista ja tavoitteellista kehonrakennusharjoittelua. En tiedä kauanko paraneminen vie aikaa, nyt sitä on mennyt nelisen kuukautta, mutta sillä välin juttujani voi käydä lukemassa
"Elämäni Hermeliininä" -blogista.
Kiitos kaunis WannaBe BB -osallistujille ja kivaa loppuvuotta kaikille! Tavataan toisaalla! :)
Blogilista.fi -käyttäjät: Tilasithan myös Elämäni Hermeliininä -blogin!
Muutto
Olen muuttamassa väliaikaisesti uuteen osoitteeseen http://www.hermis.blogspot.com. Palailen taas kotikonnuille kunhan saan asiat järjestykseen ja elämäni WannaBe BodyBuilderinä voi taas jatkua. Nyt en tunne oloani kotoisaksi tässä kolossa, mutta toivon, että kotiinpaluun päivä koittaa PIAN!
Olut miehen tiellä pitää -pitkään
Hyvää matkaa elämään seuraavaan myös isosedälle, 97 vee...
Vain kuukausi lisää ja elettyjä vuosia olisi ollut 98. Vain kaksi vuotta ja kuukausi lisää, niin kolminumeroinen olisi räpsähtänyt mittariin. Surullista... mutta Sinä sentään sait elää täyden ja pitkän elämän.
Eräs toinen, tänään viimeiselle matkalle saatettu, ei sitä saanut.
DoomsDay II
Perjantai 11.11.2005 klo 08.00
Auts...!
Oletteko koskaan heittäneet raakaa kananmunaa lattialle? Mä olen. Tänään. Tai no, heittänyt ja heittänyt, putoamaanhan se pääsi, mutta rikki meni, levisi ja sotkua oli korjattavana ihan yhtä paljon.
Oletteko koskaan maksaneet nettipankissa laskua 100-kertaisena? Mä olen. Äsken. Sainpa kerralla 25 vuoden Seiskat maksettua. Ei tarvitse vähään aikaan näistä laskuista huolehtia. Eikä mistään muistakaan laskuista. Sen verran tehokkaasti tuli tili tyhjennettyä.
Joo-o, mutta muuten ihan hyvä päivä :)
Curvy and Naughty
Raw score: 55% Big Breasts, 63% Big Ass, and 44% Cute!
You show an attraction to larger breasts, larger asses, and sexier composures than others who've taken the test.
Note that you like women overall curvier than average.
My third variable, "cuteness" is a mostly objective measure of how innocent a given model looked. It's determined by a combination of a lot of factors: lack of dark eye makeup, facial expression, posture, etc. If you scored high on that variable, you are either really nice OR you're into deflowering teens. If you scored low, you are attracted to raunchier, sexier, women. In your case, your lower than average score suggests you appreciate a sexier, naughtier look. Kudos!
Recommended Celebrities: Supermodel Laetitia Casta and Actress Angelina Jolie.
The Tits, Ass, and Cuteness Test via Blogout
Mielenkiintoinen testi näin naisnäkökulmasta tehtynä. Pyysin muutamia naisystäviä myös tekemään kyseisen testin, koska aloin epäillä tuloksen heijastavan naistestaajan omaa kehoa. Yhä edelleen myös muiden tulokset nähtyäni olen sitä mieltä. Miehillehän tämä on hyvin yksinkertainen testi ja ollee suoraan verrannollinen kunkin omiin mieltymyksiin. Tosin ympäristön paineet lienee myös syytä huomioida; mieskolleegani ei suostunut rastittamaan testiä valvovan silmäni alla ;)
Curvy and Naughty on ehdottomasti mieleeni ihan ilman testejäkin. Omaanhan itsekin pyöreän pyllyn ja nätisti muitakin naisellisia ja ehkä myös jonkun mielestä vähemmän naisellisia muotoja. Vain rintavarustus puuttuu ja senkin asian olisin valmis korjaamaan ellen pelkäisi kuollakseni kirurgisia operaatioita ja odottamattomia jälkiseuraamuksia.
Kärsimyksen maksimointia
Kumma juttu, talvi tekee tuloaan ja juoksukilometrit viikkoa kohden vain lisääntyvät. Onpa olleet ilmat suosiollisia lenkkitossujen kuluttajia ajatellen. Muutama viikko sitten saldo oli 14,6 km, edellisviikolla 20,3 km ja tällä viikolla pääsin jo 23,7 kmriin. Vau! Hieno homma, mutta kyllähän nämä vkonlopun hieman pidemmät lenkit pohkeissa painavat. Painavat sen verran, että eilen vaihtui illan jalkatreeni ojentaja- ja olkapäätreeniksi ja tänään vaihtuu hauistreeniksi. Näistä viikonlopuista ja suotuisista ilmoista täytyy ottaa kaikki irti. Kohtapuoliin sitä hölkötellään vaan juoksumatolla. Boooooring...
Päivän TOS -tilanne on syvältä. Ei edistystä mihinkään suuntaan vaan edelleen jatkuvaa kipuilua oikean puolen selässä, olkapäässä, kaulassa, niskassa, kädessä ja rinnassa. Mä olen aivan fed up tämän vamman kanssa. Olen venytellyt, keventänyt treeniä, keskittynyt vahvistaviin liikkeisiin ja syviin lihaksiin, käynyt säännöllisesti hierojalla ja kaikesta effortista huolimatta tulos on soikea nolla!!! Niinpä niin, hermohan tässä paloi ja mitä tekee silloin Hermis?!
- Heittää kirveen kaivoon
- Jatkaa kuten ennenkin toivoen huomisen tuovan helpotusta
- Pistää pienempää silmään ja kiihdyttää moottorit ärjyen ja renkaat savuten vauhtia
Niinpä niin, koska en ole vieläkään oppinut yhtään mitään, niin valitsen jälleen kerran sen tyhmimmän vaihtoehdon ja itken kohtapuoliin lopputulosta kaiken kansan nähtäville. Olen antanut itselleni armoa vuoden loppuun saakka; ellei keho vuoden viimeisenä päivänä toimi ainakin 90%sti, niin salihommat menevät hyllylle. Jossain vaiheessa täytyy osata luovuttaa.
Mutta vuodenvaihteeseen on vielä muutama kuukausi tehokasta treeniaikaa jäljellä. Ja todellakin tehokkaasti aion nämä kuukaudet viettää. Olen kyllästynyt löysiin ruippakäsiin, sileään vatsaan ja selkämakkaroihin. Olen kyllästynyt tuntien tuloksettomaan venkutukseen salilla. En nauti harrastuksestani tällä hetkellä pätkääkään, enkä jaksa enää perustella itselleni neljä kertaa viikossa miksi minun kaikesta vastenmielisyydestä huolimatta täytyy raahautua salille.
Ratkaisu: Tule apuun Max-OT!!! Jep jep, luitte oikein;
back to basics, back to Max-OT! Ja nyt on aivan turha laittaa kommenttia olenko out of my mind, koska olen kanssanne täysin samaa mieltä ja vastaus on kyllä.
Tämän lisäksi on myös toinenkin kehoprojekti meneillään, aloitettu itseasiassa eilen ja jatkettu menestyksekkäästi vielä tänäänkin. Projektin nimi on
"Kärsimyksen maksimointi" ja tavoitteena hukata mahdollisimman monta rasvagrammaa ennen 1.12. starttaavaa Tukholman reissua. Niin, elelin tossa muutaman viikon surussa ja pellossa, ja onnistuin siinä samalla kartuttamaan entisestään kesästä vamman myötä kertynyttä rasvamassaa. Mitta vaan loiskui ylitte ja nyt on aika ottaa jälleen asia haltuun. Ja mikäs sen mukavampi motivaattori kuin hehkeänä Stocikseen ja entistä hehkeämpänä ja muodikkaampana kotio! Ja siitä voikin sitten toivottavasti jatkaa kiristelyä kohti seuraavaa etappia;
Oi jospa kerran sinne Satumaahan käydä vois... ;)
- vkon keskipaino 56,5 kg
- vkon maxpaino 57,1 kg
- vkon minpaino 55,9 kg
Oulusa
Noniin, tässä alkaa vähitellen mimmi toipua ai-van loistavasta, mutta kohtalaisen rankasta Oulun reissusta. Olipas huippu reissu ja sen perusteella lähden kyllä ihan mielelläni pohjoisen kaupunkiin uudemman kerran heti kun vain kutsu käy.
Lähdimme siis kolleegani kanssa Oulua kohti torstaina iltapäivän PuluYkkösellä (huom. oululainen termi). Lento meni kohtuumukavasti kolleegani syventyessä vierustoverinaan istuneen vanhemman herrashenkilön jututtamiseen ja minun kuunnellessani takanani istuneen Burnout -työläisen itkuista tilitystä siitä, kuinka elämä on mennyt päin helvettiä, masennus vallannut mielen ja kahden vuoden unettomuus yöt. Harkinnassa olivat unilääkkeet ja lennon ajan psyykettä hoiti myötäilevä vieruskaveri ja keskioluttölkki, jonka täysin homo stuertti (prkleen nipo! Grrrrr...!) kävi lennon loppuvaiheessa takavarikoimassa.
Oulussa aikataulu oli kiireinen ja jouduin valitettavasti skippaamaan haaveissa olleet päiväunet ennen baanalle pinkaisua. Eli pikaisesti taksilla hotlaan, vaatteiden vaihto ja kaunistautuminen, taksilla kukkakauppa Kanervaan hakemaan viisaasti etukäteen tilattu upea kukka-asetelma ja sieltä pikapikaa 800 hengen kutsuvierastilaisuuteen, joka oli tämän matkan päätarkoitus. Siinä sitä sitten asteltiin suoraan taksista punaista mattoa pitkin tapahtumapaikalle kuin elokuvatähdet ensi-iltaan ;)
Tilaisuus oli aivan loistava! Täytyy kyllä nostaa hattua isännille. Hienosti, jopa loistokkaasti olivat onnistuneet järjestämään näinkin mittavan juhlatilaisuuden. Sapuskaa oli enemmän kuin me kolleegani kanssa edes älysimme, joten meidän osaltamme ruokanautinto jäi kylmiin kala- ja lihapöytiin. Tarjolla oli myös lämmintäruokaa, kattava juustopöytä ja kermakakkukahvit. Ja juomaa tietysti niin paljon kuin sielu sietää. Itsekin sorruin illan aikana melkoiseen alkoholin "väärinkäyttöön"; kuohuviini, puoli lasillista punaviiniä ja kaksi tuoppia hanasidukkaa itse tilaisuudessa ja kaupungilla vielä täydensin hiprakkaa yhdellä sidukalla ja yhdellä valkovenäläisellä.
Tilaisuus loppui virallisesti klo 21, mutta jotenkin kummasti pääsimme kaupungille jatkamaan vasta yhdentoista kieppeillä. Ainiin, kiitos vaan kaikille myöhässä vinkkejä toimittaneille! Ihan mukava oli lukea suosittelemistanne paikoista kotiin palattua, heh. Olimme tosin kolleegani kanssa varustautuneet kaupungin kartalla ja kolleegan netistä bongaamalla ravintolalistalla, mutta onneksemme emme näitä tarvineet saadessamme seurueeseemme ihkaoman paikallisoppaan. Niin sitä sitten jatkettiin juhlintaa Oulun yössä yhteistyökumppaneista koostuvassa miesseurueessa ja olo oli kuin prinsessalla ikään! :) Vasta aamuneljältä kömmimme hotellihuoneisiin unille.
Joo-o... toiset varmaankin nukkuivat, mutta minä valvoin johonkin kuuteen saakka ärsyyntyneenä räystäspelleille säännöllisen epäsäännöllisesti ja aivan prkleen äänekkäästi tipahtelevista vesipisaroista, murrrr! Miks mulle aina käy näin?! Hotelleissa yöpyminen on aina yhtä tuskallista milloin minkäkin häiriötekijän vuoksi. Kahdeksalta sitten pirteänä ylös, NOT!!! Ylös kyllä, mutta vähemmän pirteänä. Olimme buukanneet aamupäiväkoneen takaisin, mutta aamusta piti vielä muutamia juttuja hoitaa, joten onnistuin myös missaamaan aamiaisen. Koneessa sentään tarjoiltiin kuppi teetä ja kuiva kaurakeksi. Ja jälleen pahimpien ilmakuoppien aikaan.
Kotiin pääsin kuitenkin väsyneenä, mutta onnellisena kaikin puolin hyvin sujuneesta ja antoisasta reissusta. Niin, kunhan ensin löysin autoni lentokentältä... heh, hiukan jo oli paniikkia ilmassa, kunnes onnistuin rauhoittumaan sen verran, että olin väsymykseltä ja hätäännykseltä kykenevä loogiseen ajatteluun.
Jeps jeps, sellainen reissu pohjoiseen näin pähkinänkuoressa ja detaljiikkaa ignoroiden. Hiukan on myös uusia suunnitelmia kehoelämän suhteen, mutta palaanpa niihin taas paremmalla ajalla. Nyt sateeseen ja salille!!!
Vinkkiä vailla
Pistäkäähän Oulun ihmiset tai kaupunkia muuten tuntevat hieman vinkkejä mihin siellä to-pe iltana/yönä kannattaisi itsensä roudata. Olen käynyt Oulusa tasan kaksi kertaa, nähnyt lentokentän, Radisson Sassin, paikallisen kuntosalin ja asiakkaan toimitilat, joten melkoisen ummikkona sinne suuntaan. Joo niin ja mielellään tietysti sellaisista paikoista olisin kiinnostunut, jotka sopivat tällaiselle 30+ vetävälle mimmille ;) eli teinimestat saisi mielellään karsia heti kättelyssä. Mitäs muuta mukavaa ja spesiaalia Oululla olisi pääkaupunkiseudun tallaajalle tarjota? Poroja ja Leijonaa?
