keskiviikkona, syyskuuta 13

Mitäs me punaposket; Jaspi ja mä!

Diipadaapaa: Käväisin eilen lääkärireissulta palatessani pikaisesti kaupassa täydentämässä olemattomiksi huvenneita ruokavarastoja. Ilokseni huomasin Jaspien taas rantautuneen marketin laariin, joten niistä sitten laarista kaksin käsin parhaat pois päältä rohmuamaan. En oikeasti olisi tarvinnut omenan omenaa, koska niitä löytyi vielä kotoakin muutama kilo. Mutta Jaspi onkin Jaspi enkä vaan voinut itselleni mitään. Jaspeista intoillessani tosin jäivät tonnikalat hyllyyn, mutta ehkäpä äippä kipaisee muutamat purkit tänään tuomassa. Ja onhan tossa toi kilon kalkkunanfilerulla. Itse en todellakaan jaksa nyt kuoriutua yököstä ja lähteä mihinkään haahuilemaan. Niin, mutta niistä Jaspeista :). Asettaessani komeaa Jaspi -pussiani vaa`alle ilmestyi jostain sellainen täysin tuntematon, haalaripukuinen, työmiehennäköinen hyypiö taakseni olan ylitse kuikuilemaan. Mä jo ehdin päässäni ärsyyntyä ja aattelin itekseni, että mitä v****a hemmo käy kyyläilemään. Joo, eilen oli olo aika huona ja rautaiset hermot lyhyenä ;) Haalariheppu: "Niin, mä tässä vaan, että kotimaisia omenoitako ostat?" Mä: "Joo.. noita tosta laarista." Haalariheppu edelleen olkani yli kuikuillen: "Mitäs se kotimainen oikein maksaa?" Mä: "Ihan liikaa maksaa. Tanskalaisia saat tosta halvemmalla." Haalariheppu: "En mä omenoista välitä, mutta mikä on likalle liikaa?" Mä: "No kolme euroa!!!" (osoitan samalla kiukkuisena laariin kiinnitettyä lappua, jossa lukee 2,99 €/kg) Haalariheppu: "No onhan siinä omenalla hintaa... Mä just ajoin 500 kiloa pellolle. Omenaa." Mä: "Ai, heitit sitte tonniviissataa pellolle? Oisit tuonu mulle, mulle ois kyllä kelvannu. Omena." Haalariheppu hyllyjen taa häviten: "En mä jaksa nähdä omenoitten vuoksii vaivaa..." Okei... Kaikenlaista tallaajaa kanssa, jotka yleensä eksyvät mun juttusille juuri silloin kun olen rähjäisimmilläni ja siitä johtuen myös epäsosiaalisimmillani. Äipän mukaan olen tosin epäsosiaalinen aina. Kuulin vielä työmiesporukan suunnittelevan päivän sapuskoja itselleen; nakkikeitosta päästin jauhelihamakaronilaatikon kautta jauhelihapihveihin, kun sitä munaakin löytyy. Juupa juu... ;) Terveydentilatiedote: Etenee, mutta hitaasti etenee. Kuume tipahtanut 37,5 asteeseen ja räkää, sitkeää ja kauniin vihreää sellaista, tulee päästä ja suusta. Limainen yskä haittaa nukkumista ja jomottava päänsärky kaikkea muuta (aivo)toimintaa. Olen päivä päivältä enemmän turvoksissa. Jopa mulle tunnusomaiset lommoposket ovat hävinneet ja tämäkös taas pisti huolestumaan, jotta onko kyseessä jotain muutakin kuin pelkkää flunssaa kun vatsakin on kipeä ja rintaan välillä pistää, ahdistaa, eikä saa henkeä. Pahimmat angstit lienevät purkautuneen viime vuorokausina näkemieni väkivaltaunien kautta. Sanomattakin selvää lienee, että se väkivaltainen osapuoli olen ollut minä. Rumaa. Antibioottien aika ei mielestäni ole vielä. Katson perjantaihin ja pohdin sitten tilannetta uudelleen. Myös kaikenlaista pientä projektintynkää risteilee mielessä, mutta vielä ei ole voimia eikä varmuutta lähteä tuumasta toimeen. Kehojuttuihin kuitenkin liittyy ja koska vaatii pientä investointia, niin mietin vielä, jotta kenelle lähtisin tässä edullista mainostilaa tarjoamaan ;). Jokin yhteistyökuviokin saattaisi innostaa... Päivän hitti: Omenoiden ohella tänään uppoaa myös pastilli!