Tilapäinen mielenhäiriö

Jouduin tänään salilla jostain kumman syystä tilapäisen(?) mielenhäiriön valtaan. Joidenkin mielestä mielenhäiriöni saattaa olla jatkuvaa, mutta itse koen joutuvani olotilan valtaan vain satunnaisesti ja siksi en ole ollut kovin huolestunut siitä. Noh, tänään treenasin muuten raskaan pumppiviikon mukaisesti takareidet ja selän, paitsi että jostain hetken mielijohteesta vaihdoin suorin jaloin maastavedon tavalliseen maastavetoon. Eihän siinä mitään, maastaveto on oivallinen koko kehon liike, mutta itse en ole tehnyt sitä sitten vuoden 2001 lokakuun, jolloin irtisanoin yhteistyösopimuksen myöskin jonkinlaisessa mielenhäiriössä palkatun personal trainerin kanssa. Ennen personal traineria maastaveto kuului vakio-ohjelmaan, mutta pt:n mielestä tekniikkani oli niin päin mäntyä, että se piti pistää täysin uusiksi (itse en luonnollisestikaan ollut sitä mieltä, mutta koska olin maksanut itseni kipeäksi trainerista niin päätin myös, että homma hoidetaan just eikä melkein niinkuin asiantuntija (huom. ilman sitaatteja tällä kertaa ;)) sanoo). Tämän maastaveto-ohjauksen seurauksena tekniikkani sekosi todella enkä enää pystynyt suorittamaan liikettä sen paremmin vanhalla kuin uudellakaan tyylillä, joten jätin suosiolla koko liikkeen liikevalikoimasta pois. Ennen kuin sitten tänään tuli tämä älynväläys kuin sadepisara kirkkaalta taivaalta. Ilmeisesti nämä kaksi ja puoli vuotta ovat tehneet tehtävänsä, ja tekniikkasekoilu on unohtunut siiinä määrin, että pystyin lähtemään jälleen puhtaalta pöydältä vaiston varassa ja hyvinhän homma näytti onnistuvan; tekniikka on taas omasta mielestä kohdallaan, mihinkään ei sattunut, mikään ei tuntunut epämukavalta tai luonnottomalta ja homma meni vielä mukavasti perillekin. Olen tyytyväinen. Aika näyttää onko mielenhäiriö pysyvä.

Näin ajatteli Hermis klo 2/26/2004 06:42:00 ip.