2 Viestiä:

Klo 10/26/2004 10:35:00 ip.,  Hermis kirjoitti...

Tämä on vastine Ninjan viimeisimpään kommenttiin, jonka hän loogisesti sijoitti tänne. Mä kuitenkin vastailen nyt tähän, koska "menneisyyteen" harva palaa ;)

Ensiksikin, ihan turhaan pyytelet anteeksi, et mitenkään tahallisesti "repinyt auki vanhoja haavoja" ja joskus on ihan hyvä miettiä vähän niitä vaikeitakin asioita. En kuitenkaan kokenut kuin hetken verran ahdistusta tämän asian vuoksi.

Tosta positiivisuudesta tuli mieleen, että miksi aina pitäisi olla positiivinen? Äitini tapaa sanoa, että sä olet niin negatiivinen (ja epäsosiaalinen ja kaikkea, heh). Entäs sitten?! Olen negatiivinen silloin kun siltä tuntuu. Eipä tarvitse teeskennellä ja huijata itseään tai muita. Sairastumiskokemuksen jälkeen olin ihan oikeasti todella ikävä ja inhottava, ylimielinen ihminen, joka halveksi kaikkia muita ja kykeni kommunikoimaan vain eläinten kanssa, mutta... ilman tota raskasta kokemusta en olisi se persoona, joka tänä päivänä olen. Väitän, että kokemus pidemmällä tähtäimellä vain jalosti mua ja näen maailmaan tänään hieman erilaisena kuin ennen.

Jatkan tätä vielä, mutta nyt alkaa elämääkin tärkeämpi Sinkkuelämää! ;)

 

Klo 10/26/2004 11:25:00 ip.,  Hermis kirjoitti...

Noniin, Sinkkuelämää ohitse ja siinäkin tuli näitä samoja asioita hieman käsiteltyä.

Eikä mulla nyt oikeastaan asiaan liittyen muuta jäänyt sanomatta, kuin että kovin tuttuja ovat ajatuksesi ja hyvin paljon samalla tavalla olen aikanaan asiaa pohtinut ja käsitellyt. Tietysti tässä tilanteessa, omalla kohdalla pahin toistaiseksi takana, on hirveän helppo kertoa kuinka pitäisi toimia. Vähän sama juttu kun Turkissa tapahtui kun kesken kuuman auringonpaahteen ja hikijumpan mut viskattiin jääkylmään koskeen; tiesin kyllä mitä piti tehdä, mutta mitään en pystynyt tekemään. Odotin vain, että tilanne menisi mahdollisimman nopeasti ohitse. Avaisin silmäni ja heräisin... tai jotain.

Muistaakseni "käskin" sua olemaan positiivinen ja sillä tarkoitan sitä suurempaa kokonaisuutta. Negatiiviset tunteet ovat osa käymääsi prosessia ja varmasti aivan luonnollinen ihmismielen tapa selvitä vaikeista asioista, mutta yritä kuitenkin jotenkin jaksaa pitää yllä sellaista peruspositiivisuutta edes siellä taustalla. Tiedän, että positiivisuus- ym. lässytys ärsyttää tossa vaiheessa, mutta tiedän myös sen, että sekin päivä tulee, jolloin ymmärrät täysin kirkkaana sen, mitä näillä sepustuksilla olen yrittänyt sanoa.

Toivottavasti myrkyt haihtuvat pikaisesti kehostasi ja ongelmanaiheuttaja(t) niiden mukana. Jäämme edelleen odottelemaan niitä hyviä uutisia. Sekin päivä tulee :)

 

Lähetä kommentti

<< Pääsivulle