Syksy

Eilen vielä halusin malttamattomana salille, tänään en. Kroppa on niiiiin kipeä, että pelkkä salin ajatteleminenkin sattuu. Toivotaan, että huomiseksi ovat toipuneet ainakin hauikset ja alakäsivarret siihen malliin, että voin jatkaa harjoituksia suunnitelmien mukaan. Huomenna on SE päivä. Se päivä, jonka olen jo kolmen kuukauden ajan tiennyt tulevaksi. En ole sitä hirveästi ajatellut, mutta tänään en enää voinut välttyä ajattelemasta, koska tietyt asiaan liittyvät seikat piti tarkistaa, jotta selviäisin huomisesta. Niin... huomenna on kontrollin ensimmäinen vaihe, perjantaina toinen. Lähes vuosi on kulunut siitä kun löydökset tehtiin ja nyt on aika tarkistaa, mitä niille tänään kuuluu. Asia tuntuu jotenkin etäiseltä, ja on vaikea yhdistää niitä itseen. Suojamekanismi on toiminut loistavasti. Harmi, että se pitää ainakin väliaikaisesti purkaa ja tunnustaa epämiellyttävien asioiden olemassa olo. Kahden viikon päästä istun tuomiolle. Toivottavasti se on suosiollinen. Syksy iski tänään tajuntaani. Syksyähän ei sateen vuoksi ole juurikaan voinut menneestä kesästä erottaa, mutta tänään tavallista myöhempään ajankohtaan osuneella lenkillä syksy oli selkeästi aistittavissa; pimeys, koleus ja eräänlainen raakuus kelmeässä kuun valossa. Nyt alkaa se ikävä vuodenaika, joka kestää taas seuraavan puoli vuotta. Mä olen ehdottomasti kesäihminen... lämpimän ilmaston tyyppiä, jolle syksy, talvi ja kevätkin on jonkinlaista kidutusta. Asuisin puolet vuodesta mieluusti jossain muualla kuin Etelä-Suomessa. Syksy on julmaa aikaa paitsi fyysisenä, niin myös henkisenä kokemuksena. Syksy saa jotenkin olon haikeaksi ja yksinäiseksi. Vaikka oleskelen mieluusti omissa oloissani, yksin outoine ajatuksineni, niin silti syksyn yksinäisyys on mullekin koettelemus. Syksyn pimeys on tavallaan rauhoittavaa, mutta samalla eristävää. Tulee kolomainen olo... Vähän niinkuin karhu kömpisi talviunille. Hmmmm... ehkä tässä nyt taas yhdistyy monta asiaa yhdeksi kokonaisuudeksi. Ehkä ongelmana ei olekaan syksy vuodenaikana, vaan aivan muut asiat, jotka on helppo liittää syksyn olemukseen. Mene ja tiedä, mutta hirmuisen haikea on olo anyway.... Höh!

Näin ajatteli Hermis klo 9/29/2004 09:47:00 ip.