Kevyttä vääntöä
Räkää riittää ja yskittää jonkun verran yhä edelleen, mutta siitä huolimatta päädyin tänään melkoisen menen - en mene -keskustelun päätteeksi salille. Yritin napata mukaan asenteen, jotta teen kevyesti jumppamielellä ja jos tuntuu pahalta niin tulen pois. Tuntui kyllä pahalta, mutta ei niin pahalta, että olisin jättänyt leikin kesken. Kävin koko kehon läpi ~60% painoilla normaalista, mutta silti tuntui vaikealta. Voimat ja kestävyys olivat melkoisen hukassa. Eli jälleen joudun toteamaan samoin kuin monta kertaa aikaisemminkin, että nopeasti se vaan lihaskunto katoaa. Lenkillä en ole vielä käynyt, mutta aikaisemman kokemuksen perusteella väittäisin juoksukunnon olevan vielä kohtalainen. Esteettistä kuntoa en uskaltanut lähteä salille katsomaan, joten pidin tiukasti paidan päällä ja yritin välttää kehoa tutkiskelevaa peiliin vilkuilua. Ajattelin, että otetaan nyt yksi morkkis kerrallaan ja tänään oli surkean treenin vuoro. Ehkäpä sitä jo kuukauden päästä uskaltautuu peilin eteen pelkässä topissa. Tai sitten ei. Katsotaan nyt ensin kuinka pitkäksi luomien poistosta aiheutuva tauko venyy. Paita oli hyvä pitää päällä myös siksi, että jälleen kerran tämä kaunis rusketus hilseilee sankoin joukoin lattialle enkä halunnut sen pahemmin järkyttää treenikumppaneita käärmeennahkalookilla ja laitteita peittävillä hilsekasoilla ;) Oiskohan aika painua pehkuihin...
Näin ajatteli Hermis klo 9/08/2004 11:30:00 ip.
5 Viestiä:
Itsellänikin tänään eka treeni flunssan jälkeen & vaikka olin varautunut siihen että tulisi olemaan raskasta niin lenkki oli henkisesti ERITTÄIN raskas. Olisi pitänyt pyytää mukaan joku treenikaveriksi, sillä kun juoksen yksin mietin & analysoin eri asioita aivan liikaa. Monesti se on todella rentouttavaa & kiireisen elämän henkireikä, mutta kun lenkki ei kulje ja muutenkin on mieli maassa niin toi on yhtä rääkkiä.
Mutta mitä mä tänne tuun valittamaan?! heh, no näitä mun kirjoituksia ei tarvitse ottaa niin vakavasti!
Toivottavasti sun olosi on jo parempi!!
*bimbo*
Hei muuten,
tiedän ettei tämä kuulu mulle, mutta olen ihmetellyt noita kahta naiskehoa saittisi etusivulla. Mielestäni noi kehot on järkyttävän epäluonnollisia, (esim sun kroppa on paljon naturellemman näköinen)
Juu, oon ymmärtänyt että kyseiset naiset ovat jonkinlaisia esikuviasi (?) ja pääasia on kai että sivujen ulkonäkö miellyttää tekijää...
*bimbo taas*
Moi Bimbo! Sä olet sentään "ekan" lenkkisi tehnyt! Peukut siitä! Itse en ole vielä lenkille uskaltautunut, vaikka tänään sitä vakavissani pohdinkin. Limaa irtoaa edelleen ja väsymys painaa, joten jätin väliin. Seuraavasta mahdollisuudesta ei sitten olekaan tietoa :(. Katsotaan mitä kirurgisetä huomenna sanoo!
Itseasiassa kehosivujen etusivulla ovat Suvi Murtola (vas.) ja joku muu (ulkom.), jonka nimeä en edes muista. Hänet valitsin lähinnä siksi siihen, että sopi visuaalisesti hyvin yhteen tuon Suvin kuvan kanssa. Mulla oli myöskin aika rajallinen määrä kuvia käytettävissä, joten siinä myös yksi syy valintaan. Kaikki sivujen kuvat ovat siis KP Ouraman käsialaa paitsi itsestäni otetut kuvat. Mutta joo, sinänsä olet oikeilla jäljillä, että esikuvani kyllä löytyvät vähän isommista tytöistä, ja Lendahan on ollut ykkönen jo iät ja ajat.
Moi ja kiitos hienoista sivuista! Viimeksi eilen joku kävi kysymässä mistä olen kehittänyt ohjelmani, ja kehuin, että sinun sivuiltasi olen saanut loistavaa tietoa saliohjelman rakentamiseksi.
Pari taustasanaa siitä, millainen tyyppi muiden muassa seuraa sivujasi: salilla kävin ensimmäisen kerran vuonna 1996, jonka jälkeen opiskeluiden/ rahattomuuden/ laiskuuden tai muiden syiden vuoksi en urheillut enkä todellakaan käynyt salilla useampaan vuoteen. Vuonna 2000 päätin hoikistua ja aloin pikkuhiljaa harrastaa monenlaista liikuntaa. Salilla olen käynyt noin puolen vuoden intensiivijaksoissa, jonka jälkeen olen ehkä vähän kyllästynyt ja keskittynyt vaihteeksi johonkin muuhun lajiin. Jotenkin salitreeni kuitenkin vetää puoleensa ja tämänkertainen sali-into on kestänyt jo hieman yli sen perinteisen puoli vuotta. Parin viikon päästä ajattelin kokeilla HST -tyyppistä treeniä.
Asiaan, selvisin omasta syysflunssastani pari viikkoa sitten ja haluan sanoa kaikille siitä kärsiville, että kyllä ne tulokset palautuvat nopeasti. Ensimmäinen viikko oli tuskaa, mutta nyt olen jo saanut nostettua treenipainoja muutamissa liikkeissä korkeammalle kuin ennen flunssaa. Eli kärsivällisyyttä, kannattaa vaikka lukea jotain kivoja kirjoja, joita ei muulloin ehdi. Itselläni meni Guilloun Ristiretki -trilogia, jossa erityisesti kakkososa on tosi hyvä.
Kiitos kommentistasi Tuntematon! Oli kiva lukea taustoistasi:). Kunpa olisit vielä liittänyt nimimerkin mukaan, niin olisin voinut tulevaisuudessakin tunnistaa sut.
Tsemppiä treeneihin ja toivotaan, että innostus jatkuu!
Lähetä kommentti
<< Pääsivulle