Blondista bruneteksi
Niin vaan pääsi tänään käymään, että monen vuoden taivallus blondina vaihtui tulevaisuuteen brunettena. Tässä matkan varrella on myös hiusten mitta lyhentynyt puolesta selästä polkkapituuteen, mutta ei sentään kertarykäisyllä vaan pikkuhiljaa uuteen mittaan totutellen. Kävin siis kampaajalla ja erehdyin toivomaan uutta syystukkaa. Ja sitä myös sain koko rahan edestä -platinan vaaleasta kahvin ruskeaksi, melkoinen muutos, heh. Kyllähän tämä vähän oudolta näyttää, mutta eiköhän se siitä kun muutaman päivän peiliin tuijottelee. Mielenkiintoista katsoa kuinka elämä muuttuu hiustenvärin myötä... vai muuttuuko ollenkaan? Toisinaan olen "pienenä blondina" miesvaltaisella alalla "kärsinyt" jonkin sortin uskottavuuspulasta, joten onpa mielenkiintoista nähdä tuoko värimuutos apua asiaan. Hmmmm... toisaalta en voine enää piiloutua hiustenvärin taakse ja esittää sen varjolla tyhmää ja ymmärtämätöntä. Ja elämä jatkuu.... (<-- jostain biisistä, mutta en tiedä mistä... oisko TikTak?) Tänään töitä ja kampaaja, ja siinä välissä vähän yskintää, mutta yllättävän paljon niistämistä. Mistä tätä räkää riittää?! Hiukan haaveilen jonkin sortin liikunnallisesta aktiviteetista huomenissa, mutta en oikein tiedä mistä tässä lähtisi liikkeelle. Kävelylenkkiinhän terve elämä viikko sitten päättyi, joten josko sillä myöskin varovasti aloittelisin. Mieli tekee juoksemaan... Haaveilen myöskin peräti kahdesta keeeeeevyestä punttitreenistä ennen perjantain luomioperaatiota. Syömiset edelleen metsässä ja olo turboakin turbompi, yak! Rahkaomenapiirakka a`la Äippä vaan on niin hyvää ;) . Ja vaniljavaahdot päälle tietty! Mitäs vielä.... Turkki -sivut edistyvät aivan liian hitaasti. Kiitos tänään iltakahdeksalta päättyneen työpäivän. Jälleen kerran olisi intoa vääntää, mutta aikaa ei. Sitten kun on aikaa, lopahtaa into. Täytynee suosiolla jättää viikonloppuun. Tarvitsisin vain kaksi täyttä päivää ja homma olisi done. Tuleehan niitä päiviä tosin tässä kun liikuntakielto lyö jälleen päälle. Äh! Kylläpäs kaikki tuntuu taas hankalalta. Mä haluan takaisin mun normaalielämän! Nyyh...
Näin ajatteli Hermis klo 9/06/2004 11:08:00 ip.
3 Viestiä:
Terve Hermis!
Nyt mun on ihaan vaan pakko kommentoida (vaikkei ole mitään varsinaista asiaa ;) Oon nimittäin päivittäin käynyt täällä lukemassa blogiassa koko kesän/alkusyksyn, ja tuntuu niin tyhmältä käydä tiirailemassa toisten tekemisiä jättämättä minkäänlaista elonmerkkiä itsestään.
eli juu, mä tykkään sun sivuista & blogia on kiva seurata! Aika hassua sillä itse treenaan salilla vain 0-1 kertaa viikossa (kestävyyspainotteinen reeni) mutta kuitenkin minusta meillä on niin paljon yhteistä. Ihailen sun päättäväisyyttä & asennetta treeniin/elämään! (toivoisin että itsellänikin olis yhtä hyvä itsekuri kuin mitä sulla näyttää olevan!)
Ja kun kerran oon aloittanut kehumisen niin kehutaan samalla noita sun kehokuvia- VAU!! :)
hm, edellisen viestin kirjoittaja oli bimbo.
Muuten onnittelut lookin vaihdoksesta! Eiks olekin piristävää tehdä tällaisia tempauksia joskus! Itse oon harkinnut hiusten leikkausta (mulla on melko pitkät, melkein alaselkään ylettyvät hiukset) Mietin jotain polkkatukan tyylistä, olis ihan kiva vaihtaa lookia välillä. Tosin nyt on niin mielettömän helppoa kun voi aina vaan vetäistä tukan ponnarille (en oo mitään
peilin-edessä-puoli-tuntia-joka-aamu-föönaaja-tyyppiä...)
Moro bimbo! Kiva kun jätit elonmerkkiä itsestäsi ja kiitos kommenteistasi :)!
Heh, monen mielestä varmasti mun asenteessa asiaan kuin asiaan ois paljon parantamisen varaa, mutta mukava kuulla, että joku sitä jopa ihailee. Ehkä mä annan liian kesyn kuvan itsestäni täällä blogissa. En räyhää ja riehu tarpeeksi ;). Ei vaan... ihan hirmusesti on ikä luonnetta tasottanut ja varmaan ihan hyvä niin. Vielä kun pääsis hankalan persoonan maineesta eroon... ;) Ja mitä itsekuriin tulee, niin se on kyllä viime viikkoina valunut pahasti johonkin teille tiettymille. Mutta kaipa sekin vain hyvää tekee kunhan ei liiaksi kerry vyötärölle ;)
Lookin vaihdos on kyllä ollut oikeasti piristävää. Se on niin radikaali, että ihmiset eivät kertakaikkiaan ole voineet olla kommentoimatta tai räpeltämättä mun tukkaa tänään. Onneksi kommentit ovat olleet positiiviisia kaikkien muiden paitsi äipän suusta, joka ilmeisesti on liian tottunut omaan pikku blondienkeliin, hehhehehheh! Katsotaan saanko jonkun kuvan tänne blogiin aiheesta väännettyä. Taisin meinaa eilen itsekin pienessä shokissa liiotella pikkasen, koska ei tämä nyt IHAN brunette ole vaan mukana on myös sitä tuttua ja turvallista platinan vaaleeta ;)
Lähetä kommentti
<< Pääsivulle