Ihanan kamala loma

Tänään se sitten vihdoinkin ihan oikeasti alkoi; LOMA! Joo, just se mitä olin odottanut kuin kuuta nousevaa ainakin viimeisen kuukauden ajan. No nyt sitten ollaan lomalla eikä se ookaan niin coolia kuin olin mielessäni hehkuttanut; saan nukkua, urheilla ja syödä silloin kun mulle parhaiten sopii, ei tarvitse miettiä työasioita, saan vihdoin tehtyä kaikki rästissä olevat "pakolliset" ja "ei-niin-pakolliset" asiat ja siinä sivussa vielä kaikkea muuta mukavaa. Niinpä niin... Urheilut ovat kaatuneet olkapään rikkoontumiseen ja aivan sairaan kipeisiin pakaroihin ja reisihauiksiin. Ei siis kunnon salia, eikä aerobistakaan ainakaan toistaiseksi. Työasiat pyörivät edelleen mielessä lähinnä tyyliin mitä pitää tehdä kun palaan lomalta. Nukkuminen on jäänyt vähiin ja syömisen rytmittämisen kanssa on ongelmaa; uusi tilanne vaatii uudet rutiinit. Rästissä olevia hommia taasen on niin julmetusti etten tiedä mistä aloittaa, joten en ole tehnyt yhtään mitään. Kaiken lisäksi ne eivät ole niitä kaikkein mukavimpia hommia. Ja muut mukavat asiat taitavat jäädä tekemättä, koska kaksi viikkoa on niin julmetun lyhyt aika, että pohdin loman loppumista jo tässä vaiheessa (ekana lomapäivänä!). Hmmmm.... ja mähän muka olin niitä ihmisiä, jotka eivät väännä lomasta stressiä itselleen, heh! Mutta olenpa sentään ehtinyt tänään jotain muuta mukavaa puuhata. Kävin nimittäin pitkästä aikaa shoppaamassa! Tämä ei ole oikein näitä mun juttuja, mutta täytyy myöntää, että tuntui ihan mukavalta kun suuri osa 36 koon pikkuhamosista olivat liian suuria ostettavaksi :). Sentään yksi minifarkku tarttui mukaan. Oikeastaan etsiskelin juoksuun sopivia shortseja, mutta sellaisia ei kai naisille turhan paljon tehdä. Trikoota oli kyllä jos jonkinmoista, mutta valitettavasti trikoot eivät oikein vielä juurikaan imartele mun "komeaa" reisi-pakara -osastoa. Ja olkapää on sitten suoraan sanottuna aivan paskana :(. Yritin tänään jonkinlaista rinta-selkä -treeniä vääntää, mutta kylläpä vaan oli homma todella syvältä; pelkällä Smithsin tangolla vinopenkkipunnerrusta vajaalla liikeradalla työntelin menemään ja silti sattui niin prkleesti! Selkä sujui hieman paremmin, mutta selkeästi kevyemmällä kuormalla sekin. Jopa palautusjuoman sheikkaaminen on tuskaa... Kivusta huolimatta kättä pystyy liikuttamaan kaikkiin suuntiin, mutta kyllähän siellä melkoinen rutina ja pauke käy. Jollei tässä nyt muutaman päivän sisään olka rauhoitu niin taitaapa olla tiedossa visiitti urheilulääkärin juttusille :/. Prkl!!! Tässä tilanteessa ei ole toivoakaan lihasten säilymisestä ilman kunnon raskasta salitreeniä. Eipä ole kerta ensimmäinen... *nyyyyyyyyhhhh* Aerobiset on tosiaan olleet nyt muutaman päivän melkoisen seis. Sain sunnuntain rehkimisellä pakarat ja takareidet niin kipeiksi, että liikkuminen on jokseenkin työn ja tuskan takana. Tänään sain niitä hieman stepperillä auki, joten toivottavasti huomenna pääsee jo aamulenkille. Enää en kyllä vedä kymppiä tohon tahtiin ja raskasta jalkatreeniä samana päivänä, vaikka kuinka lihaksisto siihen väittäisi kykenevänsä. Se nimittäin huijaa. Mutta kesä jatkuu... ja ihanan kamala loma! :)

Näin ajatteli Hermis klo 7/06/2004 08:28:00 ip.