maanantaina, kesäkuuta 28

Työmatkajorinoita

Vihdoin alkaa lähes painajaismainen päivä kääntyä iltaan. Tänään olin siis työmatkalla Pohjois-Suomessa. Aamusta soi herätyskello 04.00, mutta heräämisestä ei tuolloin voinut juurikaan puhua, koska en ollut siihen mennessä oikeastaan nukkunut ollenkaan. Karvanaamat vahtasivat koko yön nurmikolle syömään kerääntyneitä lokkeja ja meno oli sen mukaista. Eivät onnettomat tajunneet, että mulla oli aikainen herätys, grrrrr... Ja mä tietty siinä ohessa vielä hermoilin sitä aamun aikaista herätystä... Siitä sitten kuuden aamukonneella Kajjaanin kautta Ouluun. Oulussa venyi palaveri aivan liian pitkäksi, jonka vuoksi jouduimme rikkomaan hiukan lakia siirtymäpätkällä Oulusta Kajaaniin ehtiäksemme, tai oikeastaan myöhästyäksemme Kajjaanin palaverista (matkaa lähes 200 km, alla uuden karhea Renault Scenic 1.4, heh, joka jouduttiin vielä käynnistämään ulkopuolisen virtalähteen avulla... great...). Kajaanissa sitten puolinaisen palaverin jälkeen täyttä häkää lentokentälle kuullaksemme, että koneessa oli vain yksi paikka vapaana. Ou jee... ja syy oli vielä kuulemma meidän; olimme myöhässä ja lunastamatta jätetyt paikat oli luovutettu jonottaville. Asia ratkaistiin mun hyväksi; pomo istuu vielä tälläkin hetkellä Kajaanin terminaalissa odottamassa klo 20.40 lähtevää lentoa takaisin Helsinkiin. Mitään en muka päivän aikana syönyt enkä paljoa juonutkaan (vessassakaan en ehtinyt käymään ennenkuin paluulennolla), mutta jotenkin päivän kalorisaldo näyttää miltei 1600 kcalria, joista ~180 g hiilareita. Täytyy vaan ihmetellä, että kuinka tässä näin taas pääsi käymään... Eipä siihen paljon muuta tarvittu kun 2 x vehnäsämpylä kalkkunaleikkeellä + 1 dl ananastäysmehua lennoilla, jota kotiin päästyäni täydensin vielä yhdellä täysjyväsämpylällä. Leipä ON stanasta! Ja automatkalla huitaisin pahimpaan heikotukseen yhden proteiinipatukan. Siihen vielä aamupuuro + protskut ja iltarahka niin homma on sitä myöden selvä. Palavereissa onnistuin tuhoamaan jopa puoli pulloa kivennäisvettä... Nojoo, olinhan tähän ennalta varautunut ja tiesin, että kaloritavoitteet paukkuvat ylitse, mutta silti tuntuu hurjalta ja kurjalta, että noilla syömisillä ja tällä nälällä olen onnistunut ahtamaan melkoisen määrän energiaa sisääni. Huomenna jatkuu palaverirumba, mutta tällä kertaa kotinurkilla, joten tavoitteessa on kaiken järjen mukaan ainakin mahdollisuus pysyä. Koska hemmetissä alkaa edes jonkinmoinen loma?!