Hiilarihurmiossa

Hiilarihurmio on täyttänyt kehon ja mielen, ja samalla pyyhkäissyt pois viime viikon muistot kurnivasta vatsasta ja takkuavista aivoista! Lauantai on ehdottoman ihana päivä! Ensinnäkin saa syödä vatsansa kutakuinkin täyteen ja nauttia jopa sellaisista pienistä paheista kuin namit ja pizza. Kohtuudella luonnollisesti; ei 2000 kcalriin niin julmetusti nautintoja mahdu. Toisekseen ei yleensä ole kiire ja fiilis "pitkällä" lenkillä on huomattavasti rauhallisempi ja huolettomampi kuin viikolla. Tosin tänään olen joutunut pakertamaan töiden parissa, mutta kun hoidin ne ensin alta pois niin lenkillä eivät murheet mieltä painaneet. Ja kaiken kruunaa tietysti tämä ihastuttava, vaikkakin viileä, kevätsää :) Jos jotakuta nyt jäi vaivaamaan miksi en käytä kehontarkkailussa mittanauhaa niin selvennettäköön se vielä muillekin kuin Kutrille tässä. Suurin syy on varmastikin omassa laiskuudessani. En vaan jaksa väkertää mittanauhan kanssa, koska huomattavasti helpompaa ja nopeampaa on astua vaa`alle. Toinen syy on mittausten luotettavuudessa. Ainahan sitä voi kiristää tai löysätä muutaman sentin (puolikkaista puhumattakaan) ja yhtälailla turvotukset ym. erikoistilanteet näkyvät mittanauhassa kuin vaa`allakin. Kolmas syy löytyykin kommenteista. Sykemittarin kuntoindeksi oli noussut yhden pykälän 39 --> 40 ja maksimisyke oli laskenut muutaman pykälän ollen 183. Sillä ei kuitenkaan ole sinänsä väliä, koska asetin sen manuaalisesti 189:ään, joka on todennäköisesti ainakin lähempänä totuutta kuin mittarin antama lukema. Kuvittelin noinkin reippaasti laskeneen sykkeen merkitsevän roimaa kunnon kasvua, mutta toisin kävi. Huomenna luvassa raporttia ja tuloksia dieettiviikolta numero 2. Kekkerit jatkukoon ja sokerit täyttäköön mielen!!!

Näin ajatteli Hermis klo 4/03/2004 05:23:00 ip.