Päivän kunto
Yllä muutama tänä aamuna nappaamani huono valokuva päivän kunnosta. Noh, ehkä ne jotain kertovat, vaikka valon puutteessa tarkkuus jäikin järkyttävän huonoksi. Sitä paitsi itse peilin kautta shottaaminen samalla posettaen EI ole maailman helpointa puuhaa. Se on sellasta räiskintää ja valitaan sitten näkösälle ne kuvat, joista edes jotain selvää saa. Mutta eiköhän tässä jossain vaiheessa saada ihan kunnon kuviakin ;). Täytyy ensin saada vaan kunto kohilleen ;D
Tässä vaiheessa viikkoa mennään jo lihat aika tyhjänä, vaikka tällä viikolla olenkin ohjelmasta poiketen syönyt aika paljon hiilareita tavoitetta enemmän, noin 30-50 g ylimääräistä päivää kohden. Johtuu ihan vaan siitä, että on ollut niin hemmetin nälkä ja että kaapista on sattunut leipää ja muroja löytymään. Bad bad... Sunnuntaina käsitreenin jälkeen kuvat olisivat jotain muuta, mutta nämä nyt sitten lähempänä jokapäiväistä totuutta. Paino 0,6 kiloa kesän alinta edelleen ylempänä.
EDIT: Piti vielä lisäämään, että kyllä mä olen tuohon kuntoon ihan tyytyväinen kun ottaa kaikki terveyttä vaivaavat ja treeniä haittaavat ongelmat huomioon. Tyytyväinen olen myös, että neuvoista ja kaikesta tuskasta huolimatta olen treenannut sen minkä olen kyennyt. Lääkärit, terapeutit, kansantietäjät käskivät lopettaa, koska kehonrakennus on kaiken pahan alku ja juuri ja siitä johtuvat kaikki kärsimys ja sairaudet maan päällä. Ilman omaa sinnikkyyttä ei valokuvia tarvitsisi laittaa ollenkaan näytille. Kaikki kiitos siis itselleni. Vain ja ainoastaan itselleni, sillä täysin yksin olen tätä monesti epätoivoiselta tuntuvaa projektia läpi kahlannut. Mutta eipä olisi kukaan edes ymmärtänyt. Kipua ei pysty siirtämään... eikä sen kertomisesta muille ole mitään hyötyä. Osaksi saa vaan sääliviä, halveksuvia katseita; mitä sinäkin valitat.
Kyllähän tässä vähän tippa tahtoo nousta linssiin, kun miettii mitä olen viime vuosien aikana käynyt läpi. Ja mitä on vielä edessä.... Kolme viikkoa on vielä armon aikaa. Nautin niistä. Täysillä! :)
Näin ajatteli Hermis klo 8/03/2006 01:21:00 ip.
4 Viestiä:
Saat kyllä olla itseesi tyytyväinen! ja olekkin! Kuten olen jo aikaisemminkin sanonut, kroppasi on todella hyvännäköinen ja tässä tapauksessa en onneksi odotakaan että alkaisit sanomaat, että "eipäs oo, olen hirvee läski sieltä täältä tuolta" kun on aika paljon töitä tuon kropan kunnon eteen tullut tehtyä! Edelleen haaveilen hieman paremmasta kropasta, sinun tasollesi en koskaan tule pääsemään johtuen juuri tuosta itsekurista ja kunnianhimosta.
Tsemppiä!
Jansu
Kiitos Jansu :)
En valita läskeistä (joita kyllä edelleen on), mutta sanonpa vaan, että töitä on vielä tehtävä ;). Ensin "läskien" kanssa ja myöhemmin tänä vuonna rakennustyön merkeissä. Tavoite on asetettu ja se tullaan saavuttamaan ennemmin tai myöhemmin ;)
Muista Jansu, että jos minä pääsen, niin sinäkin tulet pääsemään! Sinun tulee vaan haluta päästä :). Työtä se vaatii, mutta tehty työ myös palkitsee. Myös Sinulle oikein paljon tsemppiä omiin tavoitteisiisi!
Täällä droolaillaan Hermiksen superhemaisevien kuvien perään.. ;) Kerrassaan upeat putket selässä!
Sääli, että tuo itsekriittisyys estää nousemasta lavalle(ei sillä että sinne nouseminen olisi jokin itsetarkoitus), herranjestas, vertaapa joku kerta vaikkapa figuuriasi keskiverto body fitness-kuntoihin. :) Upea kunto ja saisit olla siihen kyllä tyytyväinen! Tsemppiä ja jaksamisia sinne, toivotteleepi Jaso-boy.
Voi kiitos Jaso-dear :). Sä olet aina niin... kultainen ja kannustava :).
Mutta sääli sikseen!!! Mietippä kuinka kivaa mulla on kun saan nauttia täysillä treeneistä ja edistymisestä ilman kisojen tuomaa painetta ja stressiä! Mähän olen tunnetusti paitsi itsekriittinen perfektionisti, niin myös aivan superlahjakas stressaaja ;). Sitä paitsi, tämä on vasta alkusoittoa; The Best is yet to come ;). Jos vaan Luoja niin suo...
Lähetä kommentti
<< Pääsivulle