lauantaina, heinäkuuta 29

Tankki täyteen

No tulihan se vihdoinkin tämäkin päivä! En tiedä miksi tämä viikko on ollut niin vaikea (hormonit?), mutta jo tiistaina tai viimeistäänkin keskiviikkona aloin lauantaipäivästä haaveilemaan. Ja nyt se on täällä! Tänään! Lauantai! Ja se on sujunut tähän mennessä täydellisesti :) Aamulla heräsin ihan itsekseni joskus kasin jälkeen. Tosin yöllä Kinnunen oli taas kerran niin kovin levoton ja puoli neljän aikaan nousin ylös juottamaan kissan ja syöttämään itseni. Heh, paha tapa tämä. Molemmilla ;). Yhden Real -viipaleen kevytjuustolla söin, jotta pääsin takaisin uneen. Ja aamusta vielä salille tyhjentämään viimeisetkin hiilarit kropasta ennen tankkausta. Sen jälkeen tosin kun olin ensin astunut Riston yöllä eteiseen raahaamaan tonnikalaan. Nice... Not! 30 minuuttia tehokasta crossaria (kai? sykemittari on oikkuillut koko viikon, joten lukemista ei hajuakaan) ja päälle 15 minuuttia mäkikävelyä matolla jyrkimmällä mahdollisella kulmalla. Sitten palaria nassuun, solkkuun häivyttämään pyörälenkeillä ilmestyneitä rusketusraitoja, ostamaan 20 kiloa kissanhiekkaa (huh!) ja kauppaan pikaisesti namiostoksille. Kotio, uuni lämpenemään suihkun ajaksi ja sipulipatongit uuniin. Kaupassa popsin pika-avuksi pari Jim -patukkaa ja kotonakin ehdin jo ennen suihkua repiä Tutti Frutti Rings -pussin auki. Ja sitten se viikon suurin täyttymys; lämmintä, kuumaa sipulipatonkia silmät kiinni hitaasti nauttien. Ai nautinto sentään... Ehdottomasti päivän kohokohta ja viikon paras hetki. Kyllä sitä kannattaa viikon verran odotellakin. Kohta tuorepastan keittoon. Mutta mitäpä näkyi salin peilistä? Kyllähän siellä just ja just jonkin pikkiriikkisen näki heiluvan. Kyllä sitä nyt ollaan niin rimpulaa, niin rimpulaa. Ja vaikka kuinka yritin vähän pumppailla ja pullistella suunnasta jos toisesta, niin aika onnettomaksi jäi kyllä esitys :D. Koitin nyt kuitenkin painaa niitä pieniä, mutta tärkeitä yksityiskohtia mieleeni, jos vaikka viikon päästä olisi jotain muutosta huomattavissa johonkin suuntaan. Huomenna täytyy kuitenkin suorittaa pieni mielen copy - paste -operaatio, jotta saa loihdittua eteensä sen parhaimman kokonaisuuden, giant arms + ripped abs! Joo, ja koska musta nyt taas tuntuu, että elän sekä henkisesti, että fyysisesti täydellistä wanna be bb -elämää, niin ainakin toistaiseksi siirrän kaikki blogipäivitykset tähän blogiin. Elämäni Hermeliininä kyllä pysyy siellä, mutta uusia juttuja siis nyt ainakin toistaiseksi vain täällä. Katsotaan sitten miten nuo syksyn sairaalareissut mahdollisesti muuttavat tilannetta, mutta nyt haluan nauttia täysillä tästä liikunnallisesta kehoelämästä!