Ei kestä!!!

Viikon viimeinen treeni ohitse (selkä) ja mä olen ai-van dead! Sitä paitsi mun ihmisten sietokyky on pyöreä nolla. Eilen oli jo vähän tukalaa, tänään vielä pahempaa. Ärsyttää suunnattomasti ihan joka iikka, yhtälailla tutut ja tuntemattomat. Salilla ollaan ilmeisesti huomattu tämä ja musta tuntuu, että ihmiset juoksevat karkuun kun näkevät mun tulevan. Heh... Mutta eipä haittaa yhtään. Parempi niin ennen kuin oikeasti onnistun itseni julkisesti nolaamaan. Treenin jälkeen ajattelin mennä vanhempieni luokse vähäksi aikaa iltaa istumaan. Kestin siellä viisi minuuttia ja painuin ovesta pihalle, vaikka kukaan ei oikeastaan ehtinyt edes sanoa mitään. Mutta kun pelkkä muiden läsnäolo pistää hermon niiiiiin tiukalle. Onneksi en ole töissä. Olisin varmasti taas onnistunut hankkimaan itselleni potkut. Ja tällä kertaa jopa ihan oikeasti. Joo... kaikenlaista on rästissä, mutta nyt ei pää toimi. Yritän huomenissa vastailla Antiloopille ja saada tuon postauksen täydennetyksi. Hippiäinenkin jo varmasti Oulun suunnalla polkee jalkaa... Saapi nähdä toimiiko pää huomenna sokerihumalassa yhtään sen paremmin *silmien pyöritystä*, joten ymmärrystä Ystävät, ymmärrystä ;)

Näin ajatteli Hermis klo 8/11/2006 09:54:00 ip.