Yhteenveto

Se oli se projekti sitten siinä! Tai periaatteessa olisi tämä viikko vielä pitänyt projektissa pitäytyä, mutta mitäpä turhia. Vanhat projektit roskikseen ja uutta tilalle, niin pysyy motivaatiokin kohillaan ;). Miten se sitten meni? Menihän se, mutta ei suunnitelmien mukaan. Harvoin sitä elämä menee suunnitelmien mukaan ja nämä "projektit" ovat mulle aina oiva muistutus siitä, että vaikka kuinka olen kontroloivinani kehoani, niin se kontrolli on pelkkää harhaa. Ei tässä auta muu kuin jälleen kerran osoittaa suurta kunnioitusta tätä monimutkaista järjestelmää kohtaan, jolla todella tuntuu olevan oma tahto ja voimakas sellainen. Voimakkaampi kuin mielen tahto. Aina ei tahto riitä, mutta se riittää, että tietää yrittäneensä ja tehneensä kaiken sen, mitä omien rajojen puitteissa tehtävissä on. Kun tämä elämä ei kuitenkaan ole pelkkää treeniä ja ravintoa vaan siinä ohessa on hoidettava monta muutakin elämän osa-aluetta, jotka kaikki omalta osaltaan kokonaisuuteen vaikuttavat. Tällaista tiettyyn osa-alueeseen keskittynyttä tarinaa lukiessa saattaa helposti unohtua, että tässä ei ole mun koko elämä. Tämä on vain pieni siivu siitä. Tulos ei tyydytä, mutta tyytyväinen olen kaikkeen siihen mitä tämän tuloksen eteen tein. Enempää en olisi näissä olosuhteissa kyennyt tekemään. Mulla oli suunnitelma ja paria hyväksyttävää poikkeusta lukuunottamatta pysyin suunnitelmassa. Hieman jouduin jossain vaiheessa kipujen ja palautumattomuuden vuoksi soveltamaan, mutta muutoin homma sujui kuten pitikin. Saatoin kiittää itseäni tehdystä työstä ja sen todentotta teinkin! :D Lähtö 56,6 kg, tavoite 53,0 kg, lopputulos 56 kg (vkon keskipainoissa) ja välissä tuli jopa 55,2 kilossa käväistyä. Neljä viikkoa sujui hyvin, toiset neljä ei tulosten valossa niin hyvin, vaikka muutoksia en ravintoon tai treeniin tehnytkään. Ehkä olisi pitänyt tehdä... Olisiko kuukauden jälkeen pitänyt kiristää entisestään tai huilata viikon verran ja jatkaa siitä uudella rypistyksellä? Vastaus on yksinkertainen; en tiedä. Jatkoin kuten ennenkin ja se ei tuonut toivottua tulosta. Ensi kerralla ehkä toisin. Miten? Sitäkään en tiedä, kuten en tiedä kulloinkin vallitsevia olosuhteitakaan. Kristallipallosta olen jo pitkään haaveillut... Tämän viikon huilailen. Tai oikeastaan palaudun juhannuksen palkintogaalasta. Uudet projektit odottavat. Mutta millaiset? Sitäkään en oikeastaan tiedä. Vaihtoehtoja on useita. Vain valinta ja päätös puuttuvat.

Näin ajatteli Hermis klo 6/26/2006 04:40:00 ip.