Ajatuksia
Oi voivoivoi kun nämä viikonloput menevät niin nopeasti ja taas on sunnuntai. No mutta, sainpa ainakin kaikki ne asiat tehdyksi, jotka viikonlopun aikana ajattelinkin tehdä. Hyvä mä!!! *iloailoailoa*. Heh, onpa tämä kirjoittaminen nyt vaikeaa; pitääkö mun oikeasti alkaa ajattelemaan mitä blogiini kirjoitan? En tiedä, mutta takuulla nyt mietityttää, jotta uskallanko tai haluanko enää edes tilittää avoimesti tuntojani vai onko aika muuttaa sisältöä ns. faktablogin suuntaan. Tunnot hoituvat kyllä näytölle nopeammin kuin fakta, joten epäilenpä faktablogin johtavan ajan puutteesta johtuen koko blogeilun lopettamiseen. Mutta aikansa kutakin, niinhän sitä sanotaan! Ja onhan tässä jo muutama vuosi ehtinyt Blogistaniassa vierähtää. Noh, aika näyttää ja ajatus selkiää... Ja onhan sitä tietysti olemassa myös mahdollisuus palata sinne, mistä alunperin lähdinkin *vilkutuksia "KeKen" kansalle* :) Negavaroitus!!! Risto Reipas on kipeä ja mä olen erittäin huolestunut siitä. Kuvittelin stressireaktioksi, mutta kyseessä taitaa olla jotain muuta. Yritän päästä huomenna Riston kanssa eläinlääkäriin, jotta saataisiin sekä katti että emäntä voimaan paremmin. Elämä ongelmamagneettina siis jatkuu! Mutta onneksi sentään edes Santeri Kinnunen voi tässä taloudessa vielä hyvin! :) Mietinpä tänään myös jonkinlaisen kiristelyn aloittamista. Harvemmin on sitä tullut tähän aikaan vuodesta harrastettua, mutta nyt taitaisi vamman ja rajoitetun treenin myötä olla ihan realistisesti mahdollisuudet päästä sinne kauan haaveilemaani 52 kiloon. Se ois vaan löysät pois! Lihasmassahan ei enää ole mikään este tuon painon saavuttamiselle. Heh, löytyihän sitä jotain positiivista tästäkin asiasta. Kävin tänään salilla mielenkiintoista keskustelua erään SM-tason kisoihin kolmen vuoden totaalitauon jälkeen (omien sanojensa mukaan) paluuta tekevän urheilijan kanssa. Keskustelu avasi silmiäni ja sai jo haudatut kisahaaveet nousemaan takaisin tiedostetulle ajatustasolle. Tunnen kyllä järjettömän suurta kunnioitusta hänenlaisiaan tyyppejä kohtaan. Hieno asia tuo paluupäätös. Toivon hänelle oikein paljon onnea, menestystä ja terveyttä matkalla tavoitetta kohti! Ja hyviä treenejä tietysti myös! :)
Näin ajatteli Hermis klo 9/25/2005 09:54:00 ip.
2 Viestiä:
Eiku jatka vaan hermeliini samaan malliin. Minusta ainakin on mielenkiintoisempaa kun blogeissa kerrotaan fiiliksistä rehellisesti. Ja olen kyllä huomannut, että kaikkein antoisimpia on siivut, joissa käsitellään omia negatiivisia juttuja, ahdistuksia, repsahduksia jne. minua ainakin alkaisi ärsyttää jatkuva aurinkoisista asioista kertominen, ei siinä, että elämä on kivaa ja ihanaa ole ihan kauheasti kertomista, ongelmissa on ja varmasti bloggaamisen yksi anti kirjoittajilleen on myös omien negatiivisten tunteiden/asioiden käsittely.
Ja mun mielestä nämä sivut ei ole erityisen negatiiviset ja kuten jossain Hermeliini sanoitkin, tämä blogi käsittää elämästäsi ainoastaan 1% ja näin minäkin olen sen ymmärtänyt. Sekin täytyy vielä sanoa, että itsekin himoliikkujana ihailen tavoitteellista harjoitteluasi ja olen erittäin iloinen, että myös sinulla on repsahduksia ja heikkoja hetkiä, koska se on inhimillistä. Tsemppiä sulle ja älä lopeta syvällistenkin asioiden ja tuntojen kertoilemista!
Juups, eiköhän tässä vielä samaa vanhaa valitusvirttä jatketa ihan entiseen malliin, vaikka kivahan se ois, jos jotain niin superhienoa tapahtuisi, että kokisin sen kirjoittamisen arvoiseksi. Tämä arki kun nyt vaan sattuu olemaan tätä... arkista aherrusta :)
Lähetä kommentti
<< Pääsivulle