sunnuntaina, toukokuuta 15

Yksi seitsemästä

Mä haluun niiiiin paljon just nyt! Tiedän, että yhtälö on jälleen kerran mahdoton ja sen sijaan, että miettisin kuinka saan nämä kaikki asiat mahtumaan elämääni, pitäisi mun miettiä prioriteetteja. Mikä on juuri nyt tärkeämpää kuin jokin toinen? Mistä voin tällä hetkellä luopua ja palata siihen ehkä myöhemmin? Joo-o, näin sanoo järki ihminen, se tavallisesti vahvempi puoli mussa, mutta tällä kerralla tunnepuoli pistää yllättävän kovasti hanttiin. Suuri sisäinen tulitaistelu; en ole valmis luopumaan mistään. Haluan sen kaiken, mitä tarjottimella on. Olen sairastumassa henkiseen ahmimishäiriöön. Aika jatkaa lentoa. Ajattelemaan täytyy palata myöhemmin. Toivottavasti silloin ei ole liian myöhäistä. Ehkä silloin ei ole enää voimia kurkottaa kohti tarjotinta. Tai ehkä tarjotin onkin jo tyhjä...