lauantaina, marraskuuta 27

Toipumista

Tässä onkin tullut kulutettua muutama tunti toipumiseen; ensin 12 tunnin yöunet, väliin vähän aamiaista, takaisin sänkyyn ja puoli kolmen aikaan ylös. Taisinpa olla väsyneempi kuin luulinkaan. Eikä mikään ihme; vähän unta koko viime viikon ja henkinen stressi vielä siihen päälle. Eiliseen tapahtumaan tavallaan huipentui eräs kahden viime kuun tärkeimmistä töistä, joten kyse lienee myös jonkinlaisesta helpotuksen väsymyksestä. Noh, viikonloppu onkin syytä käyttää tehokkaasti toipumiseen ja huilailuun, sillä ennen joulua luvassa on taas melkoista hulabaloota. Ainakin työrintamalla. Nyt olo alkaa selvästi normalisoitua kun väsymyksen tilalle hiipii pieni levottomuus. Onneksi pääsen illasta salille sitä purkamaan. Juoksut olen skipannut tänäänkin. Eipä tuonne lenkkipoluille ole oikeastaan mitään järkeä lähteäkään ennen kuin saan hommattua lenkkareihin nastat. Mutta katsotaan, josko sitä energiaa riittäisi sen verran, jotta jaksaisin vielä puntin päälle vääntää jonkun kevyen saliaeron. Heh, tähän väliin sain taas yhden puhelun messuilta. Kovasti tuntuvat siellä yhteistyökumppanit kaipaavan mua tänäänkin ;). Hiukan aikataulusekoiluja näköjään; osa luuli mun olevan eilisen sijaan tänään paikalla. En kyllä jaksa enää tänään Messariin raahautua, vaikka eilen mukavaa olikin. Jaahas, oiskohan jääkaappitäydennyksen paikka! Hmmm... vai pärjäiskö sitä vielä huomiseen tusinan kananmunan voimin?