Yhä alamäessä

Mä olen edelleen jotenkin sudessa. En saa oikein mistään kiinni ja oikeastaan koko viikko on mennyt penkin alle. En ole viitsinyt edes taulukoida syömisiä, koska siinä ei ole ollut mitään järkeä (syömisessä siis). Järjettömät määrät olen kaikkea paskaa syönyt anyway. Liikunnastakin katosi motivaatio jossain vaiheessa. Kyllä se vaan niin on, että mitä paremmassa kunnossa on kroppa, sitä enemmän sen eteen jaksaa/haluaa/viitsii töitä tehdä. Ja nyt kun yksi jos toinen paikka on vähän rempallaan, niin ei oikein jaksa kiinnostaa mikään. Tänään kyllästyin siihen, että olen koko viikon voinut vältellä juoksulenkkejä vedoten kylmään ja kurjaan säähän. Muutaman kerran juoksin matolla, mutta se on kyllä niin puuduttavaa hommaa, että tätä menoa loppuvat juoksemiset kokonaan. Asiaan täytyi löytää ratkaisu ja sehän löytyi 500 eurolla. Nyt on sellaiset kamppeet kaapissa etten enää säästä tekosyytä saa väännettyä. Myös punttifiilis on ollut hieman kadoksissa. Olen kyllä ohjelman mukaisesti salilla käynyt ja saanut hommat hoidettua, mutta hyvä fiilis ja tekemisen ilo ovat kadoksissa. Menen, koska kalenterissa lukee "Selkä ja rinta 1". Ja sitten käyn ohjelman robottimaisesti läpi sen suurempia yrittämättä. Eilinen oli hienoinen poikkeus. Sain ainakin väliaikaisesti uutta puhtia kun salin omistaja kertoi 15-vuotiaan sukulaispoikansa kysyneen, josko mä oon ihan oikea kehonrakentaja. Heh, en ole, enkä mielestäni edes näytä siltä, mutta kuitenkin tuon kuuleminen tuntui todella hyvältä. Sen voimalla sain sitten penkin rutistettua ja ekaa kertaa tauon jälkeen muutaman leuankin V-kahvalla vedettyä. Goodbye ylätalja! Huomenna yritän taas jälleen kerran ryhdistäytyä. Sunnuntai on ryhdistäytymispäivä. Sitten jaksankin elää nätisti ehkä kolme päivää ja viimeistään keskiviikkona alkavat päätökset taas repeillä. Tämä näyttää olevan se tuttu kaava viime viikoilta. Nyt alkaa tosin olla viimeiset hetket ryhdistäytyä ihan oikeasti, koska persuus leviää tasaiseen tahtiin kuin hiivataikina. Ja vaa`an viisari heilahtaa siinä samalla aina vaan lähemmäksi kuuttakymppiä. Ärghhhh! Mitäs vielä... Tänään olin aivan liian täydellä vatsalla lenkillä, mutta muuten fiilis oli mitä parhain. Olipa ihanaa juosta maastossa ja vielä uudet releet päällä. Juoksu toimi loistavasti; keskisykekin jäi 147:ään, vaikka vauhti oli ihan kohtuullinen ja 6-7 kilsaa tuli köpöteltyä. Hieman tiukemmatkaan ylämäet eivät saaneet pahemmin puuskuttamaan (hrmax 168). Lenkki oli paitsi positiivinen kokemus, niin myös yllättävä sellainen. Kaipa tässä jotenkin on päässyt juoksukunto kohentumaan. Tosta viime viikon Tallinnan reissusta piti vielä kertomaan sen verran, että myös se oli äärettömän positiivinen ja iloinen yllätys. Kyseessä oli mun eka työmatka Baltiaan enkä oikein tiennyt mitä odottaa, mutta ilokseni ja toisaalta myös häpeäkseni sain todeta ajatusmaailman olevan siellä täysin toisella tasolla kuin meillä täällä Suomessa. Olin ihan oikeasti niin otettu, että mietin jo ihan vakavissani, jotta pitäisikö sinne lähteä tekemään vähän enemmänkin bisnestä. Siellä koin ammattiani arvostettavan siten, kuten joskus vuonna yks ja kaks opiskeluaikoina oletin ammattini edustajia kohdeltavan. Siellä olin asiantuntija, jonka näkemykseen ja tietämykseen yhä luotetaan. Suomessa vastassa on jatkuva vastarintaliike ja asiakkaiden oma parempi tietämys asiasta kuin asiasta. Menneellä viikolla yritin kolleegalleni selittää tätä outoa suomalaista asennetta ja onnistuin siinä mielestäni kohtuuhyvin vertaamalla omaa työtäni kirurgin työhön; ei mulle tulisi mieleenkään mennä kertomaan kirurgille kuinka umpisuolen poisto PITÄISI MIELESTÄNI tehdä! Mä luotan täysin tähän ammattilaiseen ja toivon ettei kukaan muukaan siinä tilanteessa tulisi mielipidettään asiasta tuputtamaan. Mutta se siitä. Pointti oli kuitenkin, että eteläisen vesialueemme eteläpuolella asuu kansa, jonka osakkeet suorastaan rynnivät nousuun tiistain Tallinna-keikan johdosta. Toivotaan, etteivät he ota mallia tästä meidän "sivistysyhteiskunnasta" vaan säilyttävät hienon asenteensa kansan ja valtion vaurastumisesta huolimatta.

Näin ajatteli Hermis klo 10/16/2004 11:55:00 ip.