Vika dieettipäivä

Viimeistä virallista dieettipäivää viedään... Siinä se sit meni, neljä kuukautta ja neljä kiloa. Kolme kiloa jäi vielä alkuperäisestä tavoitteesta uupumaan. Pidetään kuitenkin vasta huomenna viralliset päättäjäiset ja katsotaan kuinka tästä eteenpäin. Olkapää on edelleen kipeä. En tiedä johtuuko eilisestä treenistä vai mistä, mutta se tuntuu kipeämmältä kuin aikaisemmin Buranasta ja kylmägeelistä huolimatta. Ja tämäkös se taas saa huolestumaan... Treenasin eilen tosiaan kädet ja olkapäät hyvin varovasti ja hallitusti. Enpä ole tainut vielä koskaan tehdä yhtä tylsää treeniä kuin mitä eilinen oli; maksimisykekin peräti 136 kun tavallisesti mennään käsitreenissäkin 17o nurkilla. Tollanen "hoitava" treeni ei kyllä sovi meikäläisen "kaikki tai ei mitään" -persoonalle ollenkaan. Kertakaikkisen puuduttavaa hommaa ja mieli tekisi jättää treenit kokonaan väliin kunnes olkapää on kunnossa. Noh, tämä ei liene kuitenkaan viisasta... Tänään olen huitaissut sellaisen lyhyen, mutta hyvävauhtisen aamulenkin kosteissa olosuhteissa. Kastuminen lenkillä alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, eikä se enää tunnu juurikaan miltään. Nyt poden aamupahoinvointia, joka on hyökännyt tällä viikolla lähes joka aamu aamupuuron päätteeksi. Tänään en saanut edes lautasta tyhjäksi. Enpä ole tällekään ilmiölle keksinyt mitään järkevää selitystä. Tunti tässä yleensä menee kuvotuksen vallassa ja usein jopa sängyllä maaten. Itseasiassa sinne suuntaan nytkin kunhan saan tämän postauksen valmiiksi ;). Iltapäivällä vuorossa on jalkatreeni, johon olkapään kipuilu ei onneksi kovin suuresti vaikuta. Ei ainakaan tänään kun ei ole "kyykky ja mave" -päivä. Kyykyssä tuottaa meinaa hieman hankaluuksia pitää tangosta kiinni kädet takana ylhäällä. Jees.. näin, nyt potemaan, yak!

Näin ajatteli Hermis klo 7/10/2004 11:57:00 ap.