Reissu-uutisia

Reissusta selvitty vähemmän kunnialla, mutta hengissä kuitenkin. Shit happens ja syömiset menivät odotetusti täysin metsään. En jaksa niistä kuitenkaan vouhkata, koska olo oli lähes koko päivän muutenkin tuskallinen; väsymystä, nälkää ja pahoinvointia. Muutoin matka oli onnistunut eli työt tuli kaikesta tuskasta huolimatta hoidettua. Eilisen kaloreista ei mulla ole hajuakaan, mutta vahva veikkaus on, että siellä 2500-3000 välimaastossa pyöritään. Kun aamuneljältä vetäsee puurot nassuun niin puoli kasi on jo järjetön nälkä. Koneessa tyydyin vielä teekupposeen, mutta asiakkaan luona iskin hampaani jo perinteiseen huoltsikkatyyliin täytettyyn vehnäsämpylään (en tosin ollut huoltsikalla). Vaihtoehtona olisi ollut uunilämmin tuoksullaan huumaavaa vehnäpulla. Siinäpä sitten oli ne eväät, joilla asiakkaan mielestä kaiketi tuli koko loppupäivä selvitä. Onneksi oli se proteiinipatukka mukana, jota yritin joka välissä hieman nakertaa. Takaisin lentokentälle päästyäni ajattelin saavani vihdoinkin kunnon aterian, mutta mitä vielä, tarjolla oli jälleen pelkkää huoltsikkakamaa! Valikoima oli sentään hieman laajempi ja valinta osui tällä kertaa täytettyyn reissariin ja kyytipojaksi puolen litran Sprite Zero. Koneessa kieltäydyin teekupposesta muffinssilla. No mutta, eihän toi nyt niin paha koko päivän saldoa ajatellen ollut. Ei ollut ei ennenkuin rättiväsyneenä pääsin kotiin todetakseni vain, että jääkaappi on muutamaa hedelmää lukuunottamatta täysin tyhjä enkä todellakaan jaksa vääntäytyä kauppaan mitään hakemaan. Pakastimesta löytyi puolikas pizzan raato, joka sai tähän hätään kelvata. Jälkkäriksi vielä Geisha-suklaapatukka, viipale kuivakakkua ja pulla, ja niin oli henkinen makeannälkä tyydytetty. Tänään on mukava päästä jälleen tuttujen ja turvallisten rutiinien pariin. Ja salille, jonka eilen omatunnon kolkuttamatta jätin tyynesti väliin.

Näin ajatteli Hermis klo 5/15/2004 09:22:00 ap.