Kisoihin?

Kävin tänään salilla seuraavan kaltaisen keskustelun erään kisakokemustakin omaavan henkilön (=X) kanssa. X: Oot hyvässä kunnossa. Mä: Aih.. no kiitos *nolona, hämillään, vaivautunut*, vaik en mä nyt missään kauheen hyvässä kunnossa oo. Ainakaan vielä. Toivottavasti jo muutaman kuukauden päästä paremmassa. Dieettiä jälellä vielä 9 viikkoa. X: Ootko mihin kisoihin menossa? Mä: En mä mihkään kisoihin... X: No miks sitte dieettiä vielä 9 viikkoa? Mä: Noku tää on tällanen projekti. Musta projektille pitää asettaa joku raja. X: No mut mikset mee kisoihin? Mä: En mä... ku mä oon jo niin vanhaki. X: Eihän se iästä oo kiinni. Kuntohan siihen vaikuttaa. Mä: No joo, mut ku ei oo oikein kokoakaan.... Nuoret pesee mut mennen tullen. X: No mut tiiäksä sen N.N:n? Mä: Joo tiiän. X: Sehän on kisannu eikä se sua isompi ollu. Mä: Nii.. mut se oli sillon aikanaan ku massamonsterit ei vielä ollu niin in... Ku ei tällä pelkällä kaurapuurolla tään enempää kokoa tule... X: No mut hei, kannattais kyllä mennä kisaamaan... Mä: Älä nyt yritä puhua mua tohon juttuun mukaan. Tai katotaan ensteks mikä kunto on parin kuukauden päästä ja palataan sillon aiheeseen. Miltä tuntuu kuulla olevansa hyvässä kunnossa? Vaikealta. Vaikeaksi homman tekee se kun itse ei ihan oikeasti ole sitä mieltä, että olisi jotenkin "hyvässä kunnossa". Tietysti on mukava kuulla, että joku näin ajattelee, mutta väkisinkin mieleen hiipii ajatus, että onko toi nyt muka ihan tosissaan vai sanooko vaan. Tämän päiväisessä keskustelussa mieltä lämmitti erityisesti se, että kyseessä oli henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta asiasta ja varmasti sikäli enemmän uskottavuutta. No uskoinko häntä? Heh, en. Olen edelleen sitä mieltä, että olen hyvin kaukana siitä kunnosta, jossa olisi realistista nousta lavalle. Eikä edes vaaka anna aihetta uskoa muuta ;)

Näin ajatteli Hermis klo 5/04/2004 06:58:00 ip.