Jalkatreeniä yli odotusten

Tänään pukkasi ensimmäistä kertaa raskasta jalkatreeniä muutamaan kuukauteen. Taitaa olla peräti kolme kuukautta siitä kun viimeksi olen kyseistä metodia toteuttanut. Ajattelin tehdä tänään sellaisen kokeellisen treenin tavallisesti käyttämäni sijaan. Hieman tuo etukäteen jännitti, koska näin raskasta treeniä en ollut tehnyt aikoihin, enkä ollut myöskään kyykännyt ollenkaan sitten viime joulukuun puolen välin. Ei muuta kuin tuumasta toimeen tarkoituksena ladata niin paljon painoja joka liikkeeseen kuin vain ikinä voisin kuvitella suoritustekniikan kovasti kärsimättä 8-10 kertaa ylös saavani. Aloitin lämmittelyiden ja kevyen venyttelyn jälkeen mistäpä muusta kuin Smith-kyykystä. Ajatuksena oli edetä raskaimmasta ja kokonaisvaltaisimmasta liikkeestä eristävämpiin päin eli päinvastaisessa marssijärjestyksessä kuin viime viikkojen pumppitreeneissä, joissa lähes poikkeuksetta suoritin eristävän liikkeen ennen perusliikettä ja useimmiten vielä superina. Painoista ei luonnollisesti ollut kolmen kuukauden tauon jälkeen oikein mitään hajua, joten aloitin jälleen kerran siitä mihin viimeksi lopetin. Hienosti kulki ja enemmänkin olisi mennyt! Ensi kerralla sitten ;). Kyykkysarjojen jälkeen siirryin jalkaprässiin, johon myöskin latasin viime viikon pumppitreenin ennätyspainot (silloin superina reisiojennuksen kanssa). Ja voittokulku jatkui! Samat painot, kyykyt alla ja enemmän toistoja kuin viime viikolla. Tosin superit tai oikeastaan etukäteisväsytys hyydyttää melkoisen mukavasti, jos ojennukset jaksaa vaan puristaa huippusupistuksella ja hitailla alaslaskuilla loppuun saakka. Mutta kyllähän se raskas kyykkykin jo jaloissa painoi ;) Prässin jälkeen luvassa oli edelleen raskasta raadantaa; Hack-kyykky! Painot viime viikon tasolla ja toistoja mukavasti viime viikkoista enemmän. Ensi kerralla lisää painoja kelkkaan! Mutta eipä vielä lopeteta etureisirääkkiä tähän vaan painetaan päälle vielä muutama tiukka sarja reisiojennuksia. Yli odotusten sujui tämäkin, vaikka en siinä vaiheessa enää erikoistekniikoita kyennytkään hyödyntämään. Etureidet pulkassa ja takareidet mukavasti lämmitettyinä! Kyllä vaan, tähän päälle oli luvassa vielä takareidet ja pohkeet. Tosin tässä vaiheessa meinasi jo usko loppua kesken... mutta eipä ole uskon asia tämä, joten kiekkoja tankoon ja suorin jaloin maastavetoa vääntämään. Ajattelin ensin tehdä mave sj:n Smithissä, mutta sehän ei tietysti onnistunut, koska tanko löi pohjaan siinä vaiheessa kun olin kumartunut vasta 20 senttiä. Vapaalla tangolla siis! Nyt ei enää ennätyksiä rikottu, mutta homma tuli kuitenkin hoidettua kunnialla kotiin. Päälle muutama sarja vielä reisikoukistuksia istuen, jota en ollut tehnyt yli puoleen vuoteen istuinvyöongelman vuoksi (vyö niin kulunut että löystyi kesken sarjan, jolloin hankala suorittaa tarpeeksi isoilla painoilla). Nyt vyö oli korjattu, joskin painot olivat täysin hakusessa eli huomattavasti enemmän vastusta olisin tarvinnut. Pohkeille vielä sarjat Hackissa ja vinoa vatsaa roomalaisessa, ja homma oli siinä! Hieno treeni! Aivan yli omien odotusten, ja vielä kun pääsen tämän psykologisen esteen yli, joka vieläkin kaikkien näiden treenivuosien jälkeen rajoittaa ikävästi vastuksen määrää. Mieli ei tahdo uskoa kuinka paljon kehosta löytyy poweria, siitä siinä kai on kysymys. Kilomäärät hirvittävät kun niitä ajattelee numeroina. Paljonkohan sitä pystyisi lisäämään vastusta, jos ei itse olisi tietoinen kuorman määrästä? Olisi varmasti mielenkiintoinen testi. Nyt toivotaan, että nämä hienot treenit ja voimakas olo jatkuvat vähäisestä energiansaannista huolimatta!

Näin ajatteli Hermis klo 3/21/2004 11:29:00 ip.