Hoitokissoja

"Voi hyvänen aika! Täällä se makaa keskellä olohuoneen lasipöytää ku ellunkana!" Joo, pojat menivät tänään äipälle hoitoon, ja kun tiedustelin äsken puhelimitse vointia, niin vastaus oli, että menivät jo nukkumaan ja perään sitten tuo kauhistunut huudahdus. Santeri Kinnunen oli vaan asettunut taloksi. Ylisiisti ja -sovelias äitini ei kestä nähdä kissanryökäleitä pitkin pöytiä. Itse olen jo aikaa sitten kyllästynyt hätistämään niitä vuoronperään pöydiltä alas. Nykyään ei edes vettä kelpaa litkiä lattialla olevasta kupista, vaan kupin täytyy olla ehdottomasti tiskipöydällä. Älkää kysykö miksi. Kissat ovat omituisia otuksia. Ja vielä omituisempia niistä tulee kun ne hemmottelee piloille. Poijaat siis äipällä ja mulla vihdoinkin mahdollisuus nukkua edes yksi yö ilman Kinnusen jatkuvaa vinkunaa. Santeri Kinnunen on sellainen vinkkis, vinkuintiaani, joka huutaa ainakin näillä lämpötiloilla puoli yötä kurkku suorana. Pitäisi yöt läpeensä istua pitämässä sille seuraa; jahtaamassa (Santeri rakastaa yli kaiken takaa-ajoleikkiä, ja silloin se vasta huutaakin! Innosta raukka ;)) tai rapsuttamassa leuan alta tainnoksiin. Risto sen sijaan osaa nukkua koko pitkän yön. Tai istua hiljaa ikkunassa yölintuja ihmettelemässä. Vielä aamulla, kun itse olen kömpinyt ylös jo aikaa sitten, makoilee Risto leveänä king-size patjalla sekaisten peittojen ja tyynyjen keskellä. Tästä syystä harvoin saan sänkyä pedattua heti aamutuimaan. No mutta, taas mä eksyin asiasta, heh. Niin, poijaat on siis äipällä, koska meitsi lähtee huomenna Lappeenrantaan bilettämään. Työkeikka tosin, joten kaipa sitä myös edustustilaisuudeksi voitaisiin kutsua. Muuten ihan kiva, mutta bileet starttaavat vasta iltasella ja ajomatka on mun mittakaavassa aivan järkyttävän pitkä, joten raskas ja myöhäinen ilta tulee olemaan. Noh, uskon reissun olevan sen arvoinen, vaikka muitakin pieniä ongelmia on. Ensinnäkään mitkään järkevät kuteet eivät mahdu norsumaisen olemukseni ylle. Ärgh! Vaatteita kyllä olisi, siitä tämä homma ei jää kiinni, mutta kun niistä mitkään eivät mahdu ilman re-designia päälle. Toinen ongelma on kenkäosastolla. Niitäkin on kyllä kaikenlaisia, mutta ei juurikaan hyvännäköisiä JA mukavia. Kenkäkauppaan olen yrittänyt itseäni houkutella jo useamman kuukauden ajan, mutta kun ei nyt vaan oikein nappaa. Uskon, että nappaisi huomattavasti paremmin, jos kiloja olisi viisi vähemmän. Silloin jaksaa tavallisesti myös ulkonäkökysymykset kiinnostaa enemmän. Nyt tyyli on enemmänkin hälläväliä. Ja sitten on tietty se kemujen herkkuja notkuva buffet -pöytä, jonka lukemattomista houkutuksista PITÄISI kieltäytyä. Hah! Enpä taida. Mieluummin vaikka vikisen vielä yhden viikon lisää! Hmmmmm... tai tota pitää kyllä vielä vähän miettiä ;) -------- And the same in english ;). My two most lovely cats, Risto Reipas and Santeri Kinnunen, are staying overnight at my mom`s, cause I`m going to have "a party" (= business party = social reception) in the city of Lappeenranta (300 kms away) tomorrow night. I think that was the main idea in this post. Hope you all english speakers didn`t get disappointed... ;D

Näin ajatteli Hermis klo 6/15/2005 10:50:00 ip.