Kotijoulu

Jahas, se on sitten meitsin ensimmäinen joulu kotona ever! Olen suoraan sanottuna niin veetun kipeä, ettei ole mitään järkeä lähteä joulun viettoon. Tänään ilmoittelin kaikille asianosaisille, että joutuvat "kärsimään" joulun ilman mua (sori, mummo 90 vee!). Ensinnäkään en jaksa tässä kunnossa matkustaa ja toisekseen en aio olla se, jota voi syyttää kun uudenvuoden pippalot jäävät väliin. Odotan huomisesta tylsääkin tylsempää ja surullisen yksinäistä päivää. Mutta hyvä niin... Tänään olen joutunut vielä tohottamaan aivan liian paljon lahjojen, kukkien ja toimitusten kanssa. Apuna mulla on ollut kaksi supertehokasta karvatonttua, joiden apu on itseasiassa teettänyt mulle lähes kaksinkertaisen työn. Pari omaa "pakettia" saivatkin jo tänään kun heittäydyin laiskaksi, enkä jaksanut enää paketoida uutta kampaa, harjaa ja kynsileikkuria. Kampa ja harja tulivat jopa testiajetuiksi. Tänä vuonna selvinnenkin vain kahdella jouluaterialla normaalin viiden sijaan. Suklaakiintiö tullee kuitenkin täytetyksi. Huomenna on tiedossa normaali jauheliha-riisi -ateria tai sitten tänään syömättä jäänyt pizzan puolikas. Eipä ole oikein ruoka viime päivinä maistunut... Jäätelö kyllä. Aamusta ajattelin raahautua äipän luokse riisipuurolle. Ja illalla myös lahjanavajaisiin ja glögille kunhan porukat puolen yön maissa kotiutuvat sukulaiskierrokselta. Plaaah... hiukan tässä omatunto kolkuttaa; lupasin, että vietän joulut mummon luona niin kauan kun hän täällä vielä ilonamme on. Nyt joudun pettämään lupaukseni... En tosin halua mummon saavan tätä karmeaa tautia. Vanhemmalla iällä tällaiset eivät ole hyväksi. Juuh, näin. Onpa outo joulu... ja hangella vipeltää hiiri tai jokin sen tapainen. Just nyt!

"...Nyt läävästä saapuvat Nisset ja Nassut apilan lehti suus, on hiirellä lapsia mukanansa kaksikymmentäkuus. Voisilmässä puuron ne itseään peilaa ja viiksiä vääntelee, ja varpusrouvat tyytyväiset oksilla ääntelee..."

Näin ajatteli Hermis klo 12/23/2004 09:57:00 ip.