Goodbye vapaa viikonloppu

Voihan prkl, ***tu, stna!!! Viikonloppuvapaat kaatuivat Elisan sekoiluun! Niinpä niin, mites muutenkaan! Opetus: Älä koskaan suunnittele mitään etukäteen, koska suunnitelmat (kivat sellaiset) muuttuvat anyway! Klo 11.52 menivät yhteydet poikki. Odottelin puolitoista tuntia ja soitin Elisalle. Klo 14 oli deadline toimittaa asiakkaalle materiaalit. Elisalla ei selvinnyt mitään muuta kuin että vika EI ole heillä. Kipaisin ostamaan uuden adsl-päätelaitteen (sitä ennen tein miljoona toimenpidettä joiden kuvittelin auttavan). Ei toimi. Soitin omalle atk-tuelle; ei ehdi. Kiukuttelin itsekseni ja kirjoittelin komentoja; dhcp-palvelin ei ole yhdistetty. Mitäh?!!! En tiedä mikä hemmetti on dhcp-palvelin, mutta alan jälleen kallistua Elisan suuntaan. Soitan miljoonaan numeroon; soita uudelleen, jonot ovat aivan täynnä. Just joo... Soitan maksulliseen yritystukeen, jossa vastataan 20 minuutin jonotuksen jälkeen, että "En mie tiie, mutta voin välittää soittopyynnön". Jahas... Jonotuksen aikana tuli ilmoitus: "Voitte ottaa yhteyttä myös internetin kautta, osoite on plaaplaaplaa...". No joojoo, kunhan sinne helvetin nettiin pääsis! Samalla ohitse ajaa paku, jonka kylkiä koristaa 5 sinistä kissankokoista (tai hevosenkokoista lähinnä) kirjainta. Kiroan ko. firman alimpaan helvettiin!!! Klo 18.00 homma toimii taas normaalisti. Hmmmm... niin, missäköhän se vika oikein olikaan?! RRrrräyh!!! Äsken laitoin matskut asiakkaalle pahoittelujen ja selitysten kera. "Just joo... vai teknisiä ongelmia, eipä tainut vaan olla keissi vielä valmiina..", ajattelee asiakas. Great! Mutta omatunto ei sentään soimaa. Tein kaiken minkä kykenin ja parempaan en tällä kerralla pystynyt. Nyt on kyllä sellainen kiukku ja harmitus, ettei itku ole kaukana. Mutta niin, päivä se on huomennakin ja minä väännän onnesta soikeana hommia. Not!!! Tai siis hommia väännän kyllä, mutta onni on niistä hommista kaukana. Nyt täytyy kehittää jotain muuta ajateltavaa ennen kuin iskee hermoromahdus. Lähden salille. Jalkatreeniä. EDIT klo 19.25: En ehtinyt vielä salille, mutta sain hauskan puhelun, jossa mieshenkilö (tuttu kyllä) kysyi, että "Paljonko painaa grammoissa 1 desi riisiä?" Whaaaat?! Olen kuulemma niin neuroottinen näiden asioiden kanssa, että hänen mielestään tietäisin moisen asian oikopäätä. Noh, monta painoa tiedänkin, mutta riisiä en keittele, joten tätä tietoa multa ei löytynyt. Sori vaan sinä hassunhauska mieshlö! :D Juuh, oikein näitte; nauru käväisi jo kylässä ;)

Näin ajatteli Hermis klo 12/03/2004 06:44:00 ip.