Dieettiä, massaa, dieettiä, massaa...

Viikko lähenee loppuaan ja armonaika tulevien kehosuunnitelmien osalta umpeutuu. Edelleen häilyn kahden vaiheilla; aloittaako kiristely vai ei? Peilikuva ei tuo ongelmaan ratkaisua. Sen mukaan olisi ehdottomasti hoidettava kiristelyt ja lihasmassan lisäys samanaikaisesti. Toivotonta. I know. Eli kyllä tässä jonkinlainen ratkaisu olisi saatava aikaiseksi. Jotenkin tuntuu, että odottelen vaan kaikessa rauhassa jonkun muun tekevän ratkaisun puolestani. Olisipa ihanaa, kun joku tulisi jostain ja sanoisi, että tee näin ja homma hoituu. Turha toivo. Luulen. Tällä viikolla olen kuitenkin kiinnittänyt jotenkin enemmän huomiota selvästi offilla oleviin tyttöihin, ja ajatellut siinä samalla, että eihän noi näytä yhtään pahalta. Päinvastoin. Marjo Krishin näin toissapäivänä televisiossa ja kauppareissulla selatussa Bodaus-lehdessä venytteli myös selkeästi enemmän massan puolella oleva Niina Aaltonen. Miksi se ylimääräinen löllyvä kudos omassa kehossa tuntuu ja näyttää niin pahalta? En tiedä. Nojoo, mutta totuus on se, että jopa joulua edeltävä kunto on edelleen kadoksissa, eikä sekään ollut lihasmassan osalta mikään kovin kehuttava. Nyyh... Mitäs muuta päässä pienessä pyörii... Selkä on eilisen treenin jäljiltä julmetun kipeä, postiivisessa mielessä kylläkin. Selkä on sellanen ihmeellinen lihasryhmä, jonka treenaaminen avaa jatkuvasti uusia ulottuvuuksia. Selkätreeni vain paranee vuosi vuodelta. Tuntuma harjoitettavassa lihaksessa lisääntyy. Selkä ei ole enää pelkkää yhtä mössöä vaan jakautuu pienempiin hallittaviin osiin, joihin liikkeen pystyy tietoisesti kohdistamaan. Hienoa. Hienoa on myös se, että maastaveto (tavallinen) on edelleen mukana kuvioissa ja tuntui sekin viime viikkoista paremmalta kun uskalsin pistää hieman kiekkoja lisää. Viime viikolla homma oli vielä sellasta tunnustelemista. Vaikka kyllähän tosta vielä sellaset 30-40 kiloa kuormaa puuttuu parhaisiin vetoaikoihin verrattuna. Hiljaa hyvä tulee. Tänään vuorossa hauis- ja ojentajatreeniä, jonka kannalta myös eilinen selkätreeni oli onnistunut. Vaikka selkä onkin julmetun kipeä niin hauikset leuanvedoista ja kulmasoudusta vastaotteella huolimatta eivät. Aikanaan nykyiseen ohjelmaan siirtyessäni pohdin, kuinka hauistreeni onnistuu selkätreenin jälkeisenä päivänä, mutta ihan mukavastihan tuo on sujunut. Ei ongelmaa. Näin tänään, aurinkoisena maaliskuun päivänä armon (?) vuonna 2004.

Näin ajatteli Hermis klo 3/05/2004 11:47:00 ap.