Oikean työasenteen ja vatsapalojen metsästystä

Onpa ollut pimee päivä! Ulkona. Yhä vaan pimenee. Sisällä päivä on ollut kohtuullinen. Olen jälleen kerran ottanut itseäni niskasta kiinni ja toteuttanut työelämän asennemuutosta. Nyt olo on jo kohtuurento. Viime yönä olo oli kaikkea muuta kuin rento. Menin puolenyön maissa sänkyyn, pyörin ja huokailin pari kolme tuntia, jonka jälkeen väsyin siihen ja nousin ylös tuijottamaan pimeyteen ja syömään Kadett 10 viipalejuustoa. En onnistunut siinä puolentoistatunnin aikana muuttamaan maailmaa paremmaksi, joten palasin sänkyyn ja kirosin omasta yöllisestä seikkailustani seonneet kattimatit erääseen hyvin alhaiseen paikkaan. Aamukasilta piti aloittaa päivän työrupeama ja nyt olen siitä suoriutunut, vaikkakaan en niin kovin loistokkaasti. Nooooh, päivä se on taas huomennakin tämän pitkän ja pimeän illan jälkeen. Tänään viettelen liikuntavapaata ja pikkasen oon eksyksissä; ei liikuntaa, ei töitä... what the hell am I gonna do?! Jauhaa purkkaa leuat kipeiksi? Tämä loppusyksyn tai alkutalven pikadieetti tuntuu sujuvan hyvin; ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa pysyä ruodussa. Näin helppoa se on kun on motivaatio kohdallaan. Mitään kovin näkyvää en tosin ole vielä neljässä päivässä saanut aikaiseksi, mutta yhä jaksan luottaa, että kyllä tässä vielä tulosta syntyy. Kahden ja puolen viikon kuluttua joudun ehkä toteamaan toisin, mutta murehditaan sitä sitten kun sen aika on. Eilen kuulin salilla jotain sellaista, että tänään oli ihan pakko kaivaa kesän dieettitietoja esiin. Kundi siellä tuijotti pahaenteisesti topin paljaaksi jättänyttä vatsanseutuani ja kysyi, että missä vatsalihakseni ovat? Whaaaat?! Heh, eipä ollut kovin mukava kysymys, mutta totta toki, jotta johonkin ovat hävinneet. Yrittipä tuo vielä tunnustellen löytää paloja, mutta laihoin tuloksin. Poissa ovat :(. Hänen mielestään oli outoa, että ne olivat hävinneet, koska hän oli aivan varmasti ne joskus nähnyt, hehhehehhh! Epäili sitten liian paljon ja kovan treenin vatsapalani hävittäneen. Siinä vaiheessa itse nipistin röllykän sormieni väliin ja näytin minkä alle ovat palat piiloutuneet. Okei, onhan tässä ollut sen alkusyksyn tauon jälkeen vähän fläsähtänyt olo, mutta kyllähän se vähän järkytti kuulla sama myös jonkun muun suusta. Joten siis kaivoin tosiaan ne dieettiraportit ja -käyrät esiin, joista selvisi, että virallisen dieetin loputtua keskipainoa oli 55,1 kg. Virallisen dieetin jälkeen paino tosin jatkoi laskua ja tämän vuoden alimmaksi keskipainotulokseksi olen kirjannut 54,2 kg. Viime viikon tulos oli 55,7 kg ja viimeisten kolmen päivän osalta keskipainoa on 55,2 kg eli tasan kilon enemmän kuin vuoden alhaisin lukema osoittaa. Hieman oudolta tuntuu, että vatsalihakset olisivat kilosta kiinni, joten vastaus löytynee kehonkoostumuksesta. Eipä ole lihasmassa tainut sittenkään palautua siihen tahtiin kuin treenipainoista olen itselleni uskotellut. Noh, sehän selviää vain yhdellä tavalla; viikonloppuna lienee vihdoin aika mittauttaa rasvaprosentti ja ottaa muutamia kuvia.

Näin ajatteli Hermis klo 11/10/2004 04:55:00 ip.