Tarkoitus oli täälllä päiväkirjassa keskittyä kertomaan lähinnä kotisivujen aihepiiriin kuuluvista jutuista ja tapahtumista, mutta koska tämä muu elämä tuntuu nyt jonkin verran häiritsevän esim. elodieettiä niin ajattelin lyhyesti kertoa mistä on kyse. Kyse on yksinkertaisesti siitä että elämässä tapahtuu paljon mulle tärkeitä asioita yhdellä kertaa. Haen opintoihin uudelle alalle, josta toivon tulevaisuudessa myös leipäni tienaavan. Pääsykokeet jatkuvat tällä viikolla keskiviikkona ja perjantaina, ja perjantai-iltana saan tiedon hyväksyisestä tai hylkäämisestä. Jos tuloksena on hylkäys, niin en oikein tiedä mitä tapahtuu, koska olen periaatteessa irtisanoutunut aikaisemmasta työpaikastani. Mutta enpä jaksa miettiä sitä juuri nyt, koska ehdin tehdä sen myöhemminkin. Toinen suuri asia on uuden asunnon osto. Kävimme mieheni kanssa viime perjantaina katsomassa erästä asuntoa. Lauantaina jätimme tarjouksen, josta saimme vastatarjouksen sunnuntai-aamuna, jonka myös hyväksyimme miltei samantien. Lauantaina kävivät myös mahdolliset ostajaehdokkaat katsomassa nykyistä asuntoamme, ja lupasivat ilmoittaa päätöksestään tänään, maanantaina. Iltapäivään mennessä ei ollut kuulunut mitään. Aloin jo potea lievää paniikkia ja mieleeni nousivat uhkakuvat kahden asunnon loukusta. Vihdoin puhelin soi ja sain huokaista helpotuksesta kun ostajaehdokas lupautui asuntomme ostamaan. Viime viikosta lähtien on pää ollut täynnä edellisiin asioihin liittyviä ajatuksia. En ole pystynyt "keskittymään" syömisiin ja liikuntoihin normaalisti, vaikka ne pääasiassa sujuvatkin jo rutiinilla. On ollut muka NIIN paljon muuta puuhaa ja ajateltavaa. Valitettava tulos näkyy elodieetin vkon 33 viikkoraportista ja painokäyrässä. Tällä viikolla OLI tarkoitus ryhdistäytyä mutta pääsykoepäivien lisäksi nämä asuntoon liittyvät asiat sekoittavat normaalia viikkorytmiä. Paljon asioita on hoidettavana (mm. remonttiin liittyvät suunnitelmat ja materiaalihankinnat) ennen noin kuukauden päästä tapahtuvaa muuttoa. En aio kuitenkaan pistää elodieettiä hyllylle vaan teen sen minkä pystyn. Paino on edelleen huolestuttavan korkea (keskipaino edelleen nousussa) ja hieman pelkäänkin nousun jääneen pysyväksi. Täytyy vaan olla onnellinen, että homma on luistanut noinkin hyvin edes tähän asti. Hieman sain tänään kuitenkin aivoja tuuletettua, kun käväisin heittämässä ihan kohtuullisen pyörälenkin. Suunnitelmissa oli polkaista sellanen 30 km:n lenkki, joka hienossa säässä venyikin 55 km:riin. Saattavat olla vuoden viimeisiä lämpimiä päiviä, joten niistä on otettava kaikki irti. Keskivauhti oli reilu 22 km/h eli ihan kohtuullinen, vaikka mukaan mahtui myös sorapäällysteisiä osioita. Syke kuitenkin pysyi tälllä kertaa hieman paremmin aisoissa, joten bruttokalorikulutuskin jäi "vain" hieman alle 1400 kcalrin. Nyt jalat ovat jälleen kerran spagettia ja etureidet jopa hieman arat. Saapa nähdä kuinka käy huomisen treenin reisiliikkeiden osalta ;) P.S. Tämä viesti on kirjoitettu ma elo 18, 10:12:54 PM

Näin ajatteli Hermis klo 8/19/2003 09:20:00 ap.